4 syytä, miksi Suomi ei voi aikailla ilmasto- ja luontokriisin torjunnassa
Ilmastokriisi ja luontokato vaarantavat lapsen oikeuksien toteutumisen vakavammin kuin mikään muu kriisi. Ratkaisut ovat olemassa, nyt on tartuttava toimeen. Lapset eivät voi odottaa.
1. Ilmastokriisi ja luontokato ovat jo täällä, ja ne vaikuttavat lapsiin yhä vakavammin
Tulvat, kuivuus, hirmumyrskyt ja hallitsemattomat metsäpalot ovat jo todellisuutta niin rikkaissa kuin köyhissäkin maissa. Ilmastonmuutokseen liittyvien katastrofien määrä on kolminkertaistunut 30 vuodessa. Pahiten kärsivät vähiten kehittyneiden maiden lapset, sillä köyhimmillä valtioilla ei ole mahdollisuutta varautua kriiseihin samoin kuin vauraimmilla mailla.
Esimerkiksi Afrikan sarven alueella ilmastonmuutos on aiheuttanut pahimman kuivuuden 40 vuoteen, ja yli 20 miljoonan lapsen henki on vaarassa. Pakistanissa lähes 10 miljoonaa lasta tarvitsee yhä hätäapua viime vuoden tuhoisien tulvien vuoksi
Luonnon monimuotoisuus on meille kaikille elinehto. Monimuotoinen luonto tuottaa meille puhdasta vettä ja ravintoa, sitoo hiiltä ja edistää sopeutumiskykyämme äärimmäisiin sääoloihin. Luontokadon ja ilmastokriisin vaikutuksesta nämä ihmisille elintärkeät palvelut vaarantuvat.
Ikänsä ja kehitystasonsa vuoksi lapset ovat aikuisia haavoittuvampia muutosten vaikutuksille.
Yli 40 prosenttia suomalaisnuorista epäröi lasten hankkimista ilmastonmuutoksen vuoksi.
Kansainvälinen haastattelututkimus
2. Ilmastokriisi vaikuttaa myös suomalaisiin lapsiin
Ilmastonmuutos on Suomessa asuvien nuorten suurin huolenaihe, ja se murentaa nuorten luottamusta niin tulevaisuuteen kuin yhteiskuntaankin. Kansainvälisessä haastattelututkimuksessa yli 40 prosenttia suomalaisnuorista kertoi epäröivänsä lasten hankkimista ilmastonmuutoksen vuoksi.
Ilmaston kuumeneminen lisää myös suoria uhkia lasten terveydelle ja hyvinvoinnille. Esimerkiksi hellekausien ja rakennusten kosteusvaurioiden aiheuttamat terveyshaitat todennäköisesti lisääntyvät, samoin allergiat sekä veden ja hyönteisten välityksellä leviävät taudit. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen lisäävät myös uusien pandemioiden riskiä.
UNICEFin vuonna 2022 tekemän helleaaltotutkimuksen mukaan joka neljäs Suomessa asuva lapsi kärsii ankarista helleaalloista vuoteen 2050 mennessä, jos maapallon keskilämpötila nousee 2,4 astetta. Pitkittyneistä helleaalloista kärsisi tuolloin jo lähes jokainen lapsi Suomessa.
3. Suomi ei ole mallioppilas
Suomalaiset eivät ole malliopilaita ilmastokriisin ja luontokadon hillitsijöinä. Ilmastopäästömme henkeä kohti ovat kestämättömällä tasolla, ja ylikulutuksemme vaarantaa lasten hyvinvointia myös köyhemmissä maissa. Vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteemme on vakavassa vaarassa hiilinielujen romahduksen vuoksi. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä, mutta emme ole saaneet eliölajiemme kiihtyvää katoa hidastettua.
4. Lapset eivät voi odottaa, että muut kriisit ratkaistaan ensin
Ihmiskunnalla on vain muutama vuosi aikaa leikata päästöjä niin, ettei vaarallista 1,5 asteen lämpenemisen rajaa ylitetä pysyvästi. Ilmastonmuutos ei pysähdy odottamaan, että muut kriisit ratkotaan ensin. Heikkenevä ympäristön tila myös aiheuttaa jatkuvasti uusia kriisejä, kuten sotia, konflikteja ja pakolaisuutta.
Keskinäisriippuvaisessa maailmassa kriisit muualla maailmassa heijastuvat Suomeen. Meidän on tehtävä oma osuutemme, ja seuraava hallituskausi on ratkaiseva. Olemme lapsille velkaa turvallisen tulevaisuuden.
Ratkaisut ovat olemassa - nyt on aika panna toimeksi. Varmista, että eduskuntavaaliehdokkaasi sitoutuu ilmasto- ja luontokriisin torjuntaan. Sinun äänesi on tärkein ääni lapsille!
Lisätietoa
Perehdy Suomen Ilmastopaneelin suosituksiin hiilineutraalin Suomen saavuttamiseksi ja Suomen Luontopaneelin suosituksiin luontokadon pysäyttämiseksi.
