Aivotutkija Minna Huotilainen: “Lapsen on tärkeä kokea itsensä hyväksytyksi sellaisena kuin hän on”
UNICEFin Kympin todistus -kampanja kannustaa kaikkia aikuisia keskustelemaan kouluarvosanoista itselleen läheisen lapsen kanssa. Kouluarvosanat eivät ole ihmisarvon mitta.
Koulujen kevätjuhlapäivän lähestyessä UNICEF kannustaa kouluja ja opettajia jakamaan oppilailleen perinteisen lukuvuositodistuksen lisäksi Kympin todistuksen.
Kympin todistuksessa jokainen lapsi saa pelkkiä kymppejä. Kympin todistuksessa saa arvosanan esimerkiksi siitä, kuinka tärkeää on, että hänellä on aikaa levätä ja leikkiä, sekä siitä, kuinka arvokkaita hänen omat mielipiteensä ovat.
Miksi kouluarvosanoista kannattaa jutella?
– Aivotutkimuksissa nähdään, että ihmisellä on laumaeläimen aivot. Ne ovat kehittyneet elämään yhteydessä toisiin ihmisiin, ja myös lapsen kasvun tärkeät virstanpylväät saavutetaan vuorovaikutussuhteissa. Jotta lapsella voi olla hyvä ja tasapainoinen yhteys toisiin, hänen on pystyttävä kokemaan itsensä hyväksytyksi sellaisena kuin hän on, aivotutkija Minna Huotilainen sanoo.
Kouluarvosanoista keskusteleminen on tärkeää, jotta lapsi ymmärtää, etteivät ne arvostele häntä ihmisenä, vaan kertovat ainoastaan siitä, kuinka hyvin lapsi on oppinut kouluvuoden aikana harjoitellut asiat.
– Toivon, että jokaiselle lapselle sanotaan selvästi, ettei hänen tarvitse peitellä tai hävetä mitään sellaisia asioita, joita hän luonnostaan on, Huotilainen kertoo.
– Kouluarvosanat ovat joillekin lapsille todella tärkeä asia. Keväällä koulutodistuksia vertaillaan joskus vähän liikaakin. Myös kotoa voi tulla lapselle paineita saada erityisen hyviä arvosanoja. Siksi on hyvä, että arvosanoista voi jutella muidenkin kuin vain omien vanhempien kanssa, Huotilainen jatkaa.
Lapsi tarvitsee aikuisten apua oikeuksiensa puolustamiseen
Kympin todistus -kampanja muistuttaa koululaisia ja heidän lähiaikuisiaan myös lapsen oikeuksista. Lapsen oikeuksista on tärkeä puhua sekä koulussa että kotona.
– Jotta lapsen ja nuoren ihmisoikeudet toteutuvat, hänellä on oltava niistä tietoa ja lisäksi hänellä on oltava vähintään yksi aikuinen, jolta hän voi vapaasti kysyä ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä, Huotilainen sanoo.
Lapsen oikeuksien toteutuminen on aikuisten vastuulla. Lapsen oikeuksista keskusteleminen itselle tärkeän lapsen kanssa on pieni teko, jonka jokainen aikuinen voi tehdä lasten hyväksi.
– Lapsen voi olla vaikeaa tulkita abstraktilta tuntuvia oikeuksia yksin, ja jos lapsen oikeuksia rikotaan, hänen on usein mahdotonta puolustaa omia oikeuksiaan ilman aikuisten apua, Huotilainen summaa.
Osa koululaisen aivoja hellivistä tekijöistä, kuten riittävä uni ja ulkoilu, saattavat toteutua paremmin kesälomalla kuin arjessa.
Minna Huotilainen, aivotutkija
Kesällä koululaisen aivoja hellivät uni ja ulkoilu
Kouluvuoden puristuksen jälkeen koittaa odotettu kesäloma. Koululaisen on helpompi rauhoittua kesän viettoon, kun hän on saanut jutella kouluarvosanoistaan ja niihin liittyvistä tunteistaan aikuisen kanssa.
– Kesälomaa tarvitaan lasten kasvun ja kehityksen turvaamiseen. Osa koululaisen aivoja hellivistä tekijöistä, kuten riittävä uni ja ulkoilu, saattavat toteutua paremmin kesälomalla kuin arjessa, Huotilainen sanoo.
Kesälomalla kouluarjen paineet on lupa unohtaa ihan kokonaan. Jokaisella lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan.
– Lapset eivät tarvitse kesälomalla järjestettyä ohjelmaa. Pienille lapsille on kaikkein tärkeintä voida olla aikuisten kanssa ja esimerkiksi paistaa munkkeja tai leikkiä hippaa. Isommat lapset nauttivat kavereiden seurasta ja mahdollisuudesta harjoitella itsenäisyyttä, Huotilainen muistuttaa.
Minna Huotilainen korostaa, että loma tukee lasten kasvua ja kehitystä. Kuva: Otava
