Lapset on unohdettu kansainvälisessä ilmastopolitiikassa

Ilmastokriisi on lapsen oikeuksien kriisi jo tällä hetkellä. UNICEFin tänä vuonna ilmestyneiden tutkimusten mukaan yli 700 miljoonaa lasta elää vakavasta vesipulasta kärsivillä alueilla ja yli 40 miljoonaa lasta on joutunut jättämään kotinsa äärisäiden vuoksi vuosina 2016–2021.

Lapset ovat erityisen haavoittuva ihmisryhmä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Ilmastokriisillä on lapsille niin fyysisiä kuin psyykkisiä vakavia seurauksia, jotka ulottuvat pitkälle aikuisuuteen. Lapsen keho kestää aikuisen kehoa heikommin esimerkiksi äärimmäisiä helteitä ja nestehukkaa. Perheiden toimeentulon vaarantuessa erityisesti tytöt joutuvat keskeyttämään koulunkäynnin auttaakseen vanhempiaan kotitöissä tai mennäkseen naimisiin. Koulunkäynnin keskeytyminen vaarantaa niin lapsen itsensä kuin koko yhteiskunnan tulevaisuuden.

Sadat miljoonat lapset kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista jo nyt, kun ilmasto on lämmennyt keskimäärin 1,2 astetta. Valtioiden nykyisin sitoumuksin ilmasto uhkaa kuumeta huomattavasti enemmän. On selvää, että ilmastokriisin vaikutukset pahenevat jo lähitulevaisuudessa.

Lapsia pitää suojella ilmastokatastrofien vaikutukselta. Se edellyttää sitä, että kansainvälinen yhteisö panostaa ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla siihen sopeutumiseen.

Ilmastokriisi on lapsen oikeuksien kriisi jo nyt. Toistaiseksi lapset on lähes täysin unohdettu kansainvälisessä ilmastopolitiikassa ja -investoinneissa. Plan Internationalin, Pelastakaa Lasten ja UNICEFin tutkimuksen mukaan vain 2,4 prosenttia kansainvälisestä ilmastorahoituksesta kohdistuu hankkeisiin, jotka tukevat lapsia.

Mitä sitten on tehtävissä?

Lasten kannalta elintärkeää on panostaa siihen, että peruspalvelut toimivat myös ilmastonmuutoksen pahentuessa. Satsaamalla terveyspalveluihin, vesihuoltoon, koulutukseen ja sosiaaliturvaan siellä, minne ilmastokriisi iskee pahiten ja missä palvelut ovat ennestään heikoimmalla tolalla, säästetään lasten henkiä ja turvataan heidän mahdollisuutensa kasvaa ja kehittyä. Lisäksi on kehitettävä muun muassa varoitusjärjestelmiä ja muita tapoja varautua katastrofeihin tavoilla, jotka huomioivat lapset ja heidän erityistarpeensa.

Jokaisella lapsella on oikeus hyvään lapsuuteen ja tulevaisuuteen. Suomen tulee omassa ilmastoulkopolitiikassaan ja Dubain ilmastokokouksessa nostaa lapset agendalle. Dubaissa lapset on huomioitava muun muassa uuden vahinkojen ja menetysten rahaston sekä globaalin sopeutumistavoitteen määrittelyissä.

Minna Suihkonen, erityisasiantuntija, Suomen UNICEF
Niina Ratilainen, asiantuntija, Plan International Suomi
Juho Pylvänäinen, erityisasiantuntija, Pelastakaa Lapset ry

Kirjoitus on julkaistu alunperin Helsingin Sanomissa 30.11.2023.