Lapsitoimijoiden selvitys: Leikki ja liikkuminen tuovat iloa vastaanottokeskuksissa asuvien lasten elämään

Suomen UNICEFin, lapsiasiavaltuutetun ja Pelastakaa Lasten teettämässä selvityksessä kuultiin vastaanottokeskuksissa asuvia 2–9-vuotiaita lapsia, joista suurin osa on paennut Suomeen Ukrainasta. Lapsilta kysyttiin, mitkä asiat tuottavat heille iloa, surua ja pelkoa ja millaisista asioista he unelmoivat.

− Viimeisen vuoden aikana Suomesta turvaa hakeneista lapsista noin kolmannes on ollut alle kouluikäisiä. Pienet lapset pääsevät harvoin kertomaan itse omista näkemyksistään ja tarpeistaan. Halusimme antaa heille äänen, toteaa asiantuntija Oona Kareinen Suomen UNICEFilta.  

− Lapset ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita. Selvityksessä kerätyn tiedon avulla aikuiset pystyvät varmistamaan hyvän elämän edellytykset turvaa hakeville lapsille.

Kuvakerronta keinona lasten näkemysten selvittämisessä

Selvitykseen osallistui 21 lasta.  Selvityksen aineisto kerättiin kuvakerronnan avulla. Kuvakerrontaa täydensivät lasten kanssa käydyt keskustelut.

− Vaikutti siltä, että lapsille oli tärkeää päästä kertomaan ajatuksistaan ja kokemuksistaan aikuisille, jotka kuuntelivat ja olivat kiinnostuneita heistä, kertoo selvityksen toteuttanut tutkija, kasvatustieteen tohtori Elina Weckström. 

Lasten vastauksissa iloa tuottavina asioina korostuivat liikkuminen ja liikuntaleikit, leikkiminen ja lelut sekä läheisten ja kodin merkitys.

− Iloa tuottivat erityisesti erilaiset pallopelit ja-leikit sekä hyppiminen monessa muodossa - trampoliinilla, keinusta, patjalla ja hyppyruudukossa. Leluista tärkeimpiä olivat Ukrainasta mukana tuodut lelut. Ne toivat lohtua ja turvaa, Weckström kertoo.

Surua ja pelkoa tuottavia asioita lapsille olivat sota, sairaudet ja yksinäisyys. Yleisin toive lapsilla oli oma lemmikki.

Tavoitteena hyvä arki turvaa hakeville lapsille

Lapsille tärkeiden asioiden huomioimisessa on vielä paljon parannettavaa. Esimerkiksi kaikissa vastaanottokeskuksissa ei tarjota lapsille säännöllisesti ohjattua leikkiä ja liikkumista.

− Keskukset sijaitsevat usein kaukana palveluista, eikä niissä henkilöstön aika, resurssit tai tilat taivu lasten toiminnan järjestämiseen. Etenkin pienten lasten leikki ja liikunta jäävät usein jo valmiiksi kuormittuneiden vanhempien vastuulle, kun kaikilla lapsilla ei ole pääsyä varhaiskasvatukseen. Tämä on huono yhtälö, sanoo Pelastakaa Lasten pakolaistyöstä vastaava kehittämispäällikkö Eveliina Viitanen.

Lapsitoimijat kannustavat ammattilaisia ja päättäjiä pohtimaan, miten he voisivat työssään huomioida turvaa hakevien lasten tarpeet.

− Jokainen turvaa hakevien lasten kanssa toimiva aikuinen voi omalta osaltaan varmistaa, että lasten jokapäiväisessä arjessa on iloa tuottavia asioita. Selvityksen tulosten mukaan lapsille on tärkeää tarjota myös mahdollisuuksia pelottavien kokemusten jakamiseen turvallisen aikuisen kanssa ja tarvittaessa ammattiapua, toteaa ylitarkastaja Katja Mettinen lapsiasiavaltuutetun toimistosta.

Suomen UNICEFin ja Pelastakaa Lasten suositukset selvityksen pohjalta

Suomen UNICEF ja Pelastakaa Lapset ovat koonneet selvityksen tulosten pohjalta joukon suosituksia pieniä turvaa hakevia lapsia työssään kohtaaville aikuisille sekä johtavassa asemassa oleville ja päättäjille.  

Lapsijärjestöt suosittelevat muun muassa, että vastaanottokeskukset järjestävät lapsille jatkuvasti käytössä olevat leikkitilat, leluja, mahdollisuuden liikkumiseen sekä eläinten kanssa toimimiseen. Lisäksi tulisi parantaa tiedotusta leikki- ja harrastusmahdollisuuksista lapsille ja heidän huoltajilleen. 

Suomen UNICEF ja Pelastakaa lapset suosittelevat, että lapsille turvataan oikeus varhaiskasvatukseen ja koulutukseen sekä tarvittaviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tärkeää olisi myös vahvistaa lasten kanssa työskentelevien aikuisten osaamista lasten pelkojen, surujen ja traumaattisten kokemusten kuulemisessa ja käsittelyssä.

Lisäksi lapsijärjestöt suosittelevat, että aikuiset käyttävät lasten kanssa toimiessaan ja lapsia kuullessaan myös sellaisia kommunikaatiokeinoja, joissa yhteistä kieltä ei tarvita, esimerkiksi kuvia, piirtämistä ja luovaa työskentelyä.  

Suositukset kokonaisuudessaan

Lisätietoa

Selvityksen verkkosivulla on muun muassa selvityksen raportti ja sen tiivistelmä.