Siirry sisältöön

Maaret Kallio: Puhukaa lasten kanssa toivosta ja unelmista

Lapsille ja nuorille suunnattu Pieniä tarinoita –kirja luo toivoa tulevaan ja muistuttaa lasten unelmien merkityksestä. Kirjan teemat ovat psykoterapeutti ja kirjailija Maaret Kalliolle tärkeitä.

Riikka Teelmäki Artikkeli
Psykoterapeutti, kirjailija ja luennoitsija Maaret Kallio.
© Laura Malmivaara / WSOY

UNICEFin Pieniä tarinoita –kirjassa Suomeen muuttaneet ukrainalaiset lapset jakavat omia unelmiaan ja tulevaisuuden toiveitaan kuvien ja tekstien muodossa. Lisäksi 23 suomalaista kirjailijaa on kirjoittanut oman tarinansa toiveikkaasta tulevaisuudesta lapsille ja nuorille. Yksi kirjan kirjoittajista on Maaret Kallio.

Unelmat ja toiveet kertovat paljon lapsen mielestä ja voinnista. Jos lapsi ei unelmoi, se viittaa Kallion mukaan voimakkaaseen toivottomuuteen ja on vakava hälytysmerkki. Unelmien ei kuitenkaan tarvitse olla suuria tai edes konkreettisia.

Unelmat voivat olla pieniä kuten ”saisinpa jäätelöä ylihuomenna” tai älyttömiä kuten ”oppisinpa lentämään norsulla”. Unelmat ovat näkymiä tulevaan ja kertovat siitä, että minulla on jokin suunta tämän hetken lisäksi. Ne kertovat, että tulevaisuudessa on jotakin hyvää ja siellä on minulle paikka, Kallio kertoo.

Toivo kurottaa kohti tulevaa

Kirjan kantava teema on toivo. Kirjailijoiden tekstit antavat lapsille ja nuorille mahdollisuuden kuvitella ja toivoa hyvää tulevaisuutta. Kallio kuvailee toivoa keskeisenä voimavarana vaikean tilanteen sietämiseen.

– Jos esimerkiksi ajattelee näitä kirjassa mukana olevia ukrainalaislapsia, joilla on sietämätön tilanne, kun heidän kotimaansa on sodassa, heidän kotejaan hajotetaan ja läheisiä kuolee. Silti jossain siintää ajatus, että tämä vielä loppuu ja rauha tulee, että pääsemme palaamaan tai että voimme tässä poikkeustilassakin rakentaa jotain hyvää, Kallio pohtii.

Omaa tarinaansa varten Kallio pyysi suomalaisten opettajien kautta sadoilta lapsilta vastauksia siihen, mitä toivo on. Kallio perusti oman tekstinsä näihin lasten ajatuksiin.

– Itkin ilosta, kun luin lasten vastauksia, ne olivat niin mielettömiä. Lasten kyky ilmaista toivoa, joka on käsitteenä melko vaikea, on mestarillinen!, Kallio sanoo.

Lapset kertoivat esimerkiksi, että toivo tuntuu rintakehässä ja lämpönä vatsassa, tai se on sitä, että lihakset hellittävät. Toivon voi löytää toisista ihmisistä. Lasten kertomuksissa toivo tuntui ukin sylissä tai silloin, kun ystävä puolusti. Toivoa on myös se, kun pelataan ja ollaan häviöllä, mutta vielä uskotaan, että voidaan voittaa.

Toivon kokeminen on yksilöllistä. Kallio kehottaakin puhumaan lasten kanssa toivosta: millaisissa hetkissä ja kenen kanssa lapsi tuntee toivoa ja missä se tuntuu kehossa. Lasten toivo voi vahvistaa myös vanhempien toivoa.

Tarinat turvapaikkana ja peilinä

Kallio ajattelee, että jotkut tunteet voivat olla aikuisille, lapsista puhumattakaan, vaikeita koettaviksi. Silloin apu voi löytyä tarinoista. 

– Tarinat antavat mahdollisuuden peilata kaikkea sitä, mitä omassa mielessä, elämässä ja tunnemaailmassa tapahtuu, mutta pienen etäisyyden kautta. Toisaalta lukeminen voi olla turvapaikka, johon voi mennä, jos omassa elämässä on raskasta, Kallio sanoo.

Tarinoiden voima on siinä, että ne herättävät tunteita ja niiden kautta voimme ymmärtää toisen ihmisen tai hahmon mielenmaisemaa. Tarinan avulla voi tehdä retken toisen mieleen.

– Tarinat vahvistavat empatiaa ja myötätuntoa ja ikään kuin venyttävät mieltä ulkopuolellemme. On todella tärkeää, että emme pyöri vain itsemme ympärillä vaan pohdimme, että miltä tämä mahtaa tuntua jostakin muusta tai jossain muussa paikassa, Kallio sanoo.

Lasten kuuleminen tekee lapsen näkyväksi

Lasten kuuleminen ja lasten näkökulma unohdetaan yhteiskunnassa helposti. Pieniä tarinoita haluaakin nostaa esille lasten kuulemisen tärkeyttä. Vaikeassa tilanteessa oleville lapsille kuulluksi tulemisen kokemus on erityisen merkityksellinen. Kallion mukaan yhdessä ihmetteleminen on tapa jäsentää maailmaa ja rakentaa turvaa. Kuulluksi tuleminen lisää lapsen luottamusta ja turvallisuutta, minkä turvin myös vaikeammista asioista ja tunteista kertominen helpottuu.

Lasten kuunteleminen tekee lapsen näkyväksi. Kysymysten ja kuuntelemisen avulla lapsi voi tuntea, että hänellä ja hänen näkemyksillään on merkitystä – että hän on olemassa yhtä lailla arvokkaana tässä maailmassa.

 

Julkaistu13.10.2023