Selvitys pienten lasten hyvästä elämästä nostaa esiin tarpeen tulla kuulluksi
Lasten kuuleminen heitä koskevissa asioissa on tärkeää, ja nuori ikä ei ole sille este. Suomen UNICEFin, lapsiasiavaltuutetun ja Pelastakaa Lasten kesällä julkaistu selvitys antaa äänen vastaanottokeskuksissa asuville 2–9-vuotiaille lapsille, joista suurin osa on paennut Suomeen Ukrainasta.
Lasten mielipiteet ja ajatukset otetaan Suomessa jo hyvin huomioon lapsille suunnatuissa palveluissa kuten päiväkodeissa. Mutta aikuisten käyttöön suunnitellut palvelut, kuten vastaanottokeskukset, eivät välttämättä huomioi lasten näkökulmaa. Keväällä 2022 Ukrainan sodan eskaloiduttua Suomeen saapui ennätysmäärä turvaa hakevia ihmisiä. Tilanne oli uusi, sillä aiemmin suurin osa turvapaikkaa hakeneista oli ollut aikuisia, nyt turvaa haki myös paljon lapsia. Syntyi tarve kuulla lapsilta heidän ajatuksiaan Suomesta ja palveluista, joita he ovat saaneet.
Kesällä 2023 julkaistu selvitys keskittyy alle 9-vuotiaiden lasten kokemuksiin. Lapsia kuultiin menetelmällä, jossa haastattelutilanteissa käytettiin apuna muun muassa kuvakortteja. Tutkijat panostivat erityisesti luottamuksen ja turvallisen tilanteen luomiseen lasten kanssa.
”Selvityksessä käytetty menetelmä toimi hyvin. Lapset osasivat kertoa hyvin omista näkemyksistään kuvien avulla ja saimme laajoja tuloksia. Toivottavasti tämä selvitys toimii hyvä esimerkkinä ja lisää osaamista pienten lasten kuulemisesta,” sanoo Suomen UNICEFin asiantuntija Oona Kareinen.
Nuori ikä ei ole este lapsen kuulemiselle, eikä lapsen oikeuksien sopimuksessakaan määritellä ikärajaa sille, minkä ikäisiä lapsia tulee kuulla päätöksenteossa. Kuulluksi tuleminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisää ryhmään ja yhteisöön sopeutumista eli turvaa hakevien lasten kohdalla kotoutumista. Kokemus siitä, että tulee hyväksytyksi osaksi yhteisöä, on ihmisen perustarve, ja tämä sama perustarve on pienillä lapsilla.
“Se, että kuullaan muita ja arvostetaan sitä mitä toinen sanoo, on jo itsessään tärkeää ja lisää luottamusta, ” Kareinen sanoo.
Selvitys nostaa esiin lasten tarpeen liikkua ja leikkiä
Selvityksessä lapsilta kysyttiin, mitkä asiat tuottavat heille iloa, surua ja pelkoa ja millaisista asioista he unelmoivat. Kerätty tieto auttaa lapsia kohtaavia ammattilaisia ja päätöksentekijöitä täyttämään turvaa hakevien lasten tarpeet. Vastauksissa nousee esiin lasten erityisenä ilonaiheena monipuolinen liikkuminen, kuten pomppiminen, pallopelit ja vapaa leikki.
”Aikuisten tehtävä on tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen leikkimiseen ja liikkumiseen. Nämä ovat oikeasti sellaisia asioita, joista lapsille tulee iloa,” Kareinen sanoo.
Esiin nousi myös lelun tai unilelun tärkeys turvaa hakevalle lapselle. Tällaisten pieneltä tuntuvien asioiden huomioiminen olisi tärkeää, kun tehdään sääntöjä ja ohjeita lasten arjen palveluihin.
”Onko meillä esimerkiksi sääntöjä, jotka kieltävät oman lelun tuomisen päiväkotiin? Ja mihin sääntö perustuu tilanteessa, jossa lelu toisi lapselle ilon lisäksi myös turvaa.”
Suomen UNICEF edistää turvaa hakevien pienten lasten hyvää elämää Lapsiystävällinen kunta -mallin sekä jatkossa myös hyvinvointialueiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Selvityksen suosituksia viedään eteenpäin mallissa mukana olevien toimijoiden kanssa. Selvityksessä käytetty metodi on jo itsessään hyvä esimerkki kunnille siihen, miten pieniä lapsia voidaan kuulla.
Pienet lapset kertovat - Suomesta turvaa hakevien lasten näkemyksiä hyvästä elämästä | UNICEF
