Suomi sijoittuu heikosti UNICEFin lapsiperheköyhyysvertailussa
UNICEFin tutkimuksen mukaan kattava sosiaaliturva on tärkeä keino suojella lapsia köyhyydeltä. ”Nykyisen hallituksen ehdottamilla sosiaaliturvaleikkauksilla tulee olemaan vakavia vaikutuksia lasten hyvinvointiin”, toteaa Suomen UNICEFin erityisasiantuntija Sanna Koskinen.
Suomi sijoittuu vasta 14. sijalle 39 maan joukossa UNICEFin Report Card -tutkimuksessa, jossa vertaillaan lapsiperheköyhyyden tilannetta EU- ja OECD-maissa.
Maat on asetettu tutkimuksessa järjestykseen kahden mittarin avulla: Suomi on vertailumaista kolmanneksi paras, kun verrataan lapsiköyhyysastetta eli köyhissä perheissä elävien lasten osuutta kaikista lapsista vuosina 2019–2021. Köyhissä perheissä asuvien lasten osuus Suomessa oli 10,1 prosenttia. Toinen mittari mittaa lapsiperheköyhyyden muutosta ajanjaksojen 2012–2014 ja 2019–2021 välillä. Suomessa lapsiperheköyhyyttä ei ole saatu vähenemään, ja siksi tällä mittarilla Suomi romahtaa sijalle 26.
Vertailun kärkeen sijoittuivat Slovenia, Puola ja Latvia. Pohjimmaisina ovat Iso-Britannia, Turkki ja Kolumbia.
UNICEFin tutkimuskeskus Innocentin säännöllisesti ilmestyvissä Report Card -tutkimuksissa tarkastellaan kehittyneiden teollisuusmaiden lasten hyvinvointia vaihtuvien teemojen valossa.
‒ Suomi on sijoittunut näissä tutkimuksissa yleensä viiden kärkeen ja näyttäytynyt eräänlaisena lasten hyvinvoinnin mallimaana. Tämänvuotinen sijoitus on poikkeuksellisen huono, toteaa Suomen UNICEFin erityisasiantuntija Sanna Koskinen.
Sekä köyhemmät että vauraammat maat pystyvät vähentämään lapsiperheköyhyyttä
Suomen heikko sijoitus johtuu siitä, että lapsiköyhyysaste on Suomessa pysynyt vuoden 2012 jälkeen ennallaan. Vertailun maista 17 on onnistunut vähentämään lapsiperheköyhyyttä, parhaat maat jopa yli 30 prosenttia.
‒ Suomalaisten päättäjien on ymmärrettävä, että lapsiperheköyhyys on todellinen ja vakava ongelma. UNICEFin tutkimus osoittaa, että niin köyhemmät kuin vauraammatkin maat pystyvät vähentämään lapsiperheköyhyyttä. Suomessakin on vihdoin ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin, Sanna Koskinen toteaa.
UNICEFin tutkimus tunnistaa, että kattava sosiaaliturva on tärkeä keino suojella lapsia köyhyydeltä. Suomessa sosiaaliturvalla on ollut erityisen tehokas lapsiperheköyhyyttä vähentävä vaikutus. Ilman sosiaaliturvaetuuksia Suomen lapsiköyhyysaste olisi tutkimuksen mukaan vuonna 2021 ollut jo lähes 29 prosenttia.
‒ Tämän perusteella nykyisen hallituksen ehdottamilla sosiaaliturvaleikkauksilla tulee olemaan vakavia vaikutuksia lasten hyvinvointiin, Koskinen sanoo.
Suomalaisten päättäjien on ymmärrettävä, että lapsiperheköyhyys on todellinen ja vakava ongelma.
Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomelle antamissaan suosituksissa kesäkuussa kehottanut Suomea välttämään sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin.
Koskinen muistuttaa, että lapsia ja lapsiperheitä koskevassa päätöksenteossa on aina arvioitava päätösten vaikutukset lapsiin. Tarvittaessa on arvioitava yhteisvaikutukset, jos tekeillä on useita lapsiin kohdistuvia päätöksiä.
‒ Nyt käsittelyssä olevista sosiaaliturvan leikkausesityksistä ei ole tehty riittävän kattavaa yhteisvaikutusten arviointia, mikä on erittäin huolestuttavaa.
Suomessa köyhyysriski kasaantuu yhden vanhemman perheen lapsille
UNICEFin tutkimus paljastaa, että Suomessa yhden vanhemman perheessä elävien lasten köyhyysriski suhteessa kahden vanhemman perheisiin on vertailumaista kaikkein suurin.
Suomessa yhden vanhemman perheen lapset elävät yli kahdeksan kertaa todennäköisemmin köyhyydessä kuin kahden vanhemman perheen lapset.
Yhden vanhemman perheiden järjestö Pienperheyhdistyksen puheenjohtaja Taija Liuhto muistuttaa, että yhden vanhemman perheitä on Suomessa neljännes kaikista lapsiperheistä. Erityisesti matalapalkka-alalla työskenteleville yksinhuoltajille viimeaikainen elinkustannusten nousu muodostaa todellisen riskin sekä taloudelliselle selviämiselle että jaksamiselle.
‒ On yksinhuoltajalle kohtuutonta joutua miettimään, pitääkö kokopäivätyön lisäksi mennä toiseen työhön, jotta voi maksaa vuokran noususta ja asumistuen leikkauksesta aiheutuvan vajeen. Monessa perheessä mietitään nyt, ostetaanko ruokaa vai talvivaatteita lapselle, Liuhto sanoo.
‒ Jos vanhempi joutuu pohtimaan päivittäin arjessa selviytymistä, vie se ison osan vanhemman voimavaroista. Se kaikki on pois lapselta.
Köyhyys vaarantaa lapsen hyvinvoinnin ja tulevaisuuden
Perheen köyhyys vaikuttaa laajasti lapsen hyvinvointiin ja terveyteen sekä välittömästi että pitkälle tulevaisuuteen. Köyhässä perheessä lapsi saattaa kärsiä ruuan puutteesta. Lapsi voi kantaa syvää huolta perheen pärjäämisestä, kokea kiusaamista ja jäädä vaille harrastusta.
Tutkimusten pohjalta tiedetään myös, että lapsuudessa koettu köyhyys lisää merkittävästi riskiä myöhempiin mielenterveysongelmiin ja heikkoon koulumenestykseen.
‒ Suomen pitää pystyä parempaan. Jokaisen lapsen tulee saada parhaat mahdolliset eväät elämäänsä. Meillä ei ole varaa jättää yhtään lasta jälkeen köyhyyden vuoksi, Sanna Koskinen toteaa.
Uutista korjattu 7.12. UNICEFin tutkimuksen mukaan Suomi on vertailumaista kaikkein heikoin, kun tutkitaan yhden vanhemman perheessä elävien lasten köyhyysriskiä suhteessa kahden vanhemman perheessä elävien lasten köyhyysriskiin. Yhden vanhemman perheen lasten köyhyysriski ei ole Suomessa suurin vertailumaista, kuten uutisessa aiemmin väitettiin.
- Report Card -tutkimuksen on laatinut UNICEFin Firenzessä sijaitseva tutkimuskeskus Innocenti. 1‒2 vuoden välein julkaistavissa Report Card -tutkimuksissa tarkastellaan OECD- ja EU-maiden lasten hyvinvointia vuosittain vaihtuvien teemojen valossa.
- Report Card on metatutkimus, joka hyödyntää tuoreinta saatavilla olevaa, vertailukelpoista dataa OECD- ja EU-maista. Tutkimuksen päätaulukossa on käytetty EU27-maiden, eli myös Suomen, osalta Eurostatin tietokannan tilastoja. Kaikki käytetyt lähteet löytyvät tutkimusraportista.
- Köyhyys määritellään Report Card -tutkimuksessa suhteellisena köyhyytenä eli kotitalous on köyhä, jos sen nettotulot ovat alle 60 prosenttia väestön keskimääräisistä nettotuloista. Osassa tutkimuksen taulukoita käytetään 50 prosentin rajaa. Tarkemmat tiedot tutkimusraportissa taulukkokohtaisesti.
Lisätietoja
Tutustu tutkimukseen: Report Card 18: Child Poverty in the Midst of Wealth
UNICEFin suositukset lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi
