Ukrainasta paenneiden auttaminen hyödyttää myös oman maan lapsia Romaniassa
Vuoden aikana yli kahdeksan miljoonaa ukrainalaista on paennut sotaa lähialueen maihin. Romaniassa pakenevien auttamiseksi kehitetty järjestelmä tukee myös muita lapsiryhmiä.
Romanian valtio ja romanialaiset tavalliset ihmiset ovat vuoden aikana toivottaneet tervetulleeksi yli 2 miljoonaa Ukrainasta paennutta ihmistä. Vaikka valtaosa heistä on palannut takaisin kotimaahansa tai jatkanut matkaa muihin maihin, on Romaniaan silti jäänyt noin 106 000 ukrainalaista, joista noin 35 000 on lapsia. Romanialla on ollut jo vuosikymmenten ajan vakavia haasteita varmistaa lapsen oikeuksien ja perustarpeiden tyydyttäminen. Miten maassa varmistetaan, että Ukrainasta paenneet pääsevät osaksi yhteiskuntaa ja sen peruspalveluita?
Romanian lapsiköyhyys on Euroopan korkeimmalla tasolla: 40 % maan 3,8 miljoonasta lapsesta elää köyhyydessä tai on jäänyt peruspalveluiden ulkopuolelle. Haavoittuvimmissa asemassa ovat maaseudulla asuvat lapset, romanilapset sekä vammaiset lapset. Vuoden 2022 aikana apua tarvitsevien joukkoon on liittynyt kymmeniä tuhansia ukrainasta paenneita lapsia.
Sosiaaliturvaetuudet ja haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja perheille tarkoitetut tuet ovat olleet Romanian sosiaali- ja hyvinvointijärjestelmän kulmakivi. Tuet ovat kuitenkin vaatimattomia. Niiden turvin ei voi hankkia esimerkiksi terveyspalveluja tai vammaisten lasten kuntoutuspalveluja yksityisiltä palvelutarjoajilta. Avustusten lisäksi haavoittuvassa asemassa olevat ihmisryhmät on saatava heille kuuluvien peruspalveluiden piiriin.
Suurin ongelma Romaniassa on se, että palvelut ja niitä eniten tarvitsevat eivät kohtaa toisiaan. Palveluja eniten tarvitsevat eivät tiedä mistä apua voisi saada, ja toisaalta viranomaiset eivät pysy kärryillä siitä missä, milloin ja miten apua tarvitsevia tulisi parhaiten tukea. Jo valmiiksi heikko palvelujärjestelmä tukkeutuu, kun ihmiset esimerkiksi ajautuvat kuormittamaan sairaaloita pienillä terveyshaasteilla, jotka olisivat ratkottavissa perhelääkäri- ja yhteisösairaanhoidon palvelujen kautta. Lasten perusimmunisaation alhainen taso johtaa tautiepidemioihin, jotka voisi ennaltaehkäistä rokotuksin.
Merkittävässä roolissa tässä palveluohjauksen ongelmassa ovat sosiaali- ja terveysviranomaisten puutteelliset tietokannat, ja päällekkäiset ja vielä monin paikoin analogiset rekisterit. Viranomaiset eivät pysy kärryillä siitä, missä apua tarvitsevat ovat, ja millaista tukea he tarvitsevat.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan ihmisiä alkoi saapua rajan yli Romaniaan tuhansittain. Tilanne pakotti viranomaiset ja avustusjärjestöt, kuten UNICEFin, löytämään nopeita ratkaisuja maahan saapuvien lasten ja heidän avuntarpeensa rekisteröintiin. UNICEF otti silloin käyttöön kumppaneidensa kanssa Primero-nimisen digitaalisen tiedonhallinta-alustan, jonka avulla pystytään nopeasti kartoittamaan apua tarvitsevien tilanne sekä seuraamaan hätäapupalveluiden kohdistumista heille.
Akuutti pakolaiskriisi on tehnyt näkyväksi myös muiden apua tarvitsevien lasten tarpeet ja niihin vastaamisen haasteet.
Tarmo Heikkilä, UNICEF
Primeron käyttöönoton myötä ajankohtaisen datan merkitys on tullut esiin. Järjestelmä on nyt tuttu monelle toimijalle, ja sen käyttöön liittyviä oppeja on tarkoitus laajentaa hyödyntämään peruspalveluiden kanavoimista pakolaisten lisäksi myös muille apua tarvitseville ryhmille.
Akuutti pakolaiskriisi on tehnyt näkyväksi myös muiden apua tarvitsevien lasten tarpeet ja niihin vastaamisen haasteet. UNICEF on jo pitkään ennen Ukrainan sotaa edistänyt lapsiystävällisten lakien ja hallintomallien syntymistä Romanissa. Viime vuonna UNICEFin työssä painottui Ukrainasta saapuneiden ihmisten avustaminen hätäavulla. Äkillinen uusi tilanne on toiminut kimmokkeena sellaiseen muutokseen, joka hyödyttää myös muita apua tarvitsevia lapsia maassa.
Suomen UNICEFin johtava asiantuntija Tarmo Heikkilä tutustui UNICEFin työhön Romaniassa helmikuussa 2023.
