Gazan lasten surullinen vuosi
Gazasta on tulossa lasten hautausmaa, sanoi YK:n pääsihteeri Antonio Guterres viime marraskuussa. Lausahduksesta on kulunut lähes vuosi ja päivä päivältä on vaikeampi löytää sanoja kuvaamaan lasten kokemia kauheuksia.
Viime lokakuussa kiihtyneen konfliktin seurauksena Gazassa on kuollut yli 14 000 lasta. Se on enemmän kuin kaikissa maailman konflikteissa yhteensä viimeisen neljän vuoden aikana. Gazan 2,3 miljoonasta asukkaasta puolet on lapsia. Nämä vauvat, lapset ja teini-ikäiset ovat syyttömiä konfliktiin. Katastrofin laajuuteen nähden Gazan lasten ja muiden siviilien tilanne on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle.
Maailman vaarallisin paikka lapselle
Viime viikkojen aikana tilanne on pahentunut entisestään erityisesti Gazan pohjoisosissa. Kouluihin ja pakolaisleireihin osuneissa tuhoisissa iskuissa on kuollut satoja palestiinalaisia, joista monet ovat lapsia. Polio-rokotuskampanjan toinen osuus jouduttiin siirtämään myöhempään ajankohtaan väkivallan, jatkuvien pommitusten ja evakuointikäskyjen takia. Rokotusten siirtäminen vaarantaa sekä Gazan että lähialueiden lasten terveyden.
Lukuisat lapset kärsivät aliravitsemuksesta, jolloin yksikin päivä ilman hoitoa voi olla kohtalokas.
Humanitaarisen avun pääsy Gazan pohjoisosiin on vähentynyt dramaattisesti lokakuun aikana. Avustuskuljetuksien tyrehtyminen on johtanut tilanteeseen, jossa perheillä ei ole enää ruokaa, vettä on vain vähän ja mahdollisuuksia peseytyä tai saada hygieniatarvikkeita ei ole. Riittävän veden ja ruuan puutteen lisäksi lapset kärsivät nopeasti leviävistä tartuntataudeista.
Lapsia on kuollut, palanut ja vammautunut. Tuhannet lapset tarvitsevat kiireellisesti erikoisterveydenhuollon palveluja ja evakuointeja vakavien loukkaantumisten, vammautumisten ja konfliktin myötä pahentuneiden kroonisten sairauksien vuoksi.
Lasten lääkinnällisiä evakuointeja toteutuu tällä hetkellä vain yksi, jos sitäkään, päivässä. Tällä tappavan hitaalla tahdilla 2 500 kiireellistä evakuointia tarvitsevan lapsen evakuointi kestäisi yli seitsemän vuotta.
Lasten tulevaisuus vaarassa
Kuluneen vuoden aikana 625 000 lasta on menettänyt mahdollisuuden päästä kouluun ja oppia, ja on iso riski sille, että kouluikäiset lapset menettävät myös toisen perättäisen kouluvuoden. Gazan alueella ainakin 84 % koulurakennuksista tulee jälleenrakentaa täysin tai tarvitsee merkittäviä korjauksia ennen kuin koulunkäynti voi jatkua.
Lasten ja muiden siviilien aseman Gazassa tekee erityisen haavoittuvaksi se, että he eivät pääse pakenemaan sotatoimilta, tuhannet ovat loukkaantuneet ja menettäneet perheenjäseniään tai joissain tapauksissa koko perheensä. 17 000 lasta on joutunut eroon vanhemmistaan, ja riski lasten kohtaamalle väkivallalle ja hyväksikäytölle on kasvanut merkittävästi.
Gazassa kasvaneet lapset ja nuoret ovat joutuneet elämään konfliktien jatkumossa.
Vuonna 2021 joka kolmannen Gazassa asuvan lapsen arvioitiin tarvitsevan tukea sotaan liittyvän trauman käsittelyssä. Tällä hetkellä jokainen Gazassa asuva lapsi tarvitsee mielenterveys- ja psykososiaalista tukea.
Ei unohdeta Gazan lapsia
Kiihtyvän konfliktin keskellä on hyvä muistaa, että sodissa ja kriiseissä lapset kärsivät aina eniten. Tulevaisuuden rakentaminen ilman terveyttä, turvaa ja koulutusta on mahdotonta. Lasten kärsimyksestä kertomiseen on vaikea löytää sanoja ja kuvia hävityksestä on vaikea katsoa, mutta vetoamme silti – silmien ummistaminen ei vie pois lasten hätää.
Gaza on maailman vaarallisin paikka olla lapsi. Se on myös vaarallisin paikka toimittaa humanitaarista apua. Kaiken hävityksen keskellä UNICEF jatkaa työtään humanitaarisen avun perille viemiseksi ja lapsen oikeuksien puolustamiseksi.
Vaadimme välitöntä ja pitkäaikaista humanitaarista tulitaukoa, panttivankien palauttamista ja elintärkeän humanitaarisen avun välitöntä, turvallista ja esteetöntä pääsyä kaikkialle Gazaan.
Vaadimme kaikkia konfliktin osapuolia noudattamaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisia velvoitteitaan. Huolehtimaan siviilien ja siviili-infrastruktuurin suojelemisesta ja lopettamaan lasten tappaminen ja haavoittaminen.
Pitemmän aikavälin poliittinen ratkaisu on ainut keino saada alueen siviileille, erityisesti lapsille, rauha ja kestävä turvallinen tulevaisuus.
Maija Liakka
Humanitaarisen työn asiantuntija, Suomen UNICEF
Noora Pohjanheimo
Viestinnän asiantuntija, Suomen UNICEF
