Hallituksen budjettiesitys uhkaa lisätä lapsiperheköyhyyttä

Suomen köyhyydenvastainen verkosto EAPN-Fin ja verkoston lapsiperheköyhyystyöryhmä vaativat kannanotossaan lapsiperheiden sosiaaliturvaan kohdistettujen leikkausten perumista. Suomen UNICEF on mukana kannanotossa.

Verkosto arvioi, että leikkausten seurauksena köyhyys lisääntyy merkittävästi ja köyhien lapsiperheiden ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten vaikeudet syvenevät. Riskinä on, että lapsiin ja perheisiin kohdistuvien laajamittaisten leikkausten jälkiä korjataan kalliilla korjaavilla toimilla vielä pitkään tulevaisuudessa.

Tällä hetkellä Suomessa elää köyhyydessä noin 120 000 lasta. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n laskelmien mukaan hallituksen indeksijäädytykset sekä työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset lisäävät pienituloisten määrää 68 000 henkilöllä. Näistä 16 700 on lapsia. 

Leikkaaminen lapsiperheiltä on vastoin Suomen sitoumuksia

Kattava sosiaaliturva on tärkeä keino suojella lapsia köyhyydeltä. Suomessa sosiaaliturvalla on ollut erityisen tehokas lapsiperheköyhyyttä vähentävä vaikutus.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on suosittanut Suomen valtiota välttämään köyhyys- ja syrjäytymisriskissä oleviin lapsiin kohdistuvia sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia.

Suomi on saanut Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta jo useamman kerran huomautuksen sosiaaliturvan liian alhaisesta tasosta.

Suomi on myös sitoutunut vähentämään köyhyydessä elävien määrää 100 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Vähintään kolmasosan eli 30 000 näistä henkilöistä tulee olla lapsia. Tämä tavoite on kirjattu myös eurooppalaisen lapsitakuun Suomen toimintasuunnitelmaan.

1990-luvun virheitä ei ole varaa toistaa

Tutkimuksista tiedetään, että lapsuudessa koetulla köyhyydellä on monia negatiivisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin. Vaikutukset näkyvät esimerkiksi mielenterveysongelmina, heikompana elämäntyytyväisyytenä ja osattomuuden kokemuksina.

Lapsilla köyhyys rajaa osallistumismahdollisuuksia ja aiheuttaa ulkopuolisuuden tunteita ja häpeää. Lapsena koetun köyhyyden vaikutukset voivat ulottua pitkälle aikuisuuteen. Erityisen haitallista on pitkittynyt köyhyys.

Päättäjiltä tarvitaan nyt viisautta olla toistamatta 1990-luvun virheitä. Näennäiset lyhyen aikavälin säästöt tulevat kalliiksi, kun leikkausten seurauksena lasten ja perheiden pahoinvointi lisääntyy. Korjaavat toimet ovat aina ennaltaehkäisyä kalliimpia.

Vaikutusarvioinneista on pidettävä kiinni

Lapsia ja lapsiperheitä koskevassa päätöksenteossa on aina ennalta arvioitava päätösten vaikutukset lapsen eri oikeuksien toteutumiseen, hyvinvointiin ja arkeen.

Tarvittaessa on myös tehtävä ennalta kattava yhteisvaikutusten arviointi lapsiin kohdistuvista vaikutuksista, mikäli valmistelussa on samanaikaisesti useita lapsia tai lapsiperheitä koskevia päätöksiä. Lisäksi on varmistettava lapsen oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

Jotta tilanteet eivät muodostu lapsille ja lapsiperheille kohtuuttomiksi, on myös jo tehtyjen päätösten vaikutuksia arvioitava jälkikäteen. Mikäli vaikutukset ovat lapsen oikeuksia rikkovia ja lapsen edun vastaisia, on päätöksiin tehtävä korjaavia toimenpiteitä.

EAPN-Finin lapsiperheköyhyystyöryhmä seuraa lapsiperheiden ja lasten köyhyystilannetta Suomessa, kerää ja jakaa tietoa ja pyrkii nostamaan teeman keskusteluun ja vaikuttamaan lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Ryhmään kuuluu yli 20 jäsentä, jotka edustavat muun muassa kolmatta sektoria sekä tutkimuslaitoksia. Mukana on myös kokemusasiantuntijoita. Suomen UNICEF on yksi EAPN-Finin lapsiperheköyhyystyöryhmän jäsenistä.

Lue kannanotto kokonaisuudessaan.