Lastenpsykiatri Janna Manninen: “Lapsen tulee tietää, että hän on rakastettu silloinkin, kun hän käyttäytyy huonosti”

Koulujen kevätjuhlapäivän lähestyessä UNICEF kannustaa kouluja ja opettajia jakamaan oppilailleen perinteisen lukuvuositodistuksen lisäksi Kympin todistuksen

Kympin todistuksessa jokainen lapsi saa pelkkiä kymppejä. Samalla Kympin todistus korostaa positiivisen palautteen, arvostavien keskusteluiden ja hyväksyvien kohtaamisten merkitystä lasten kehitykselle.

Lapsi tarvitsee hyväksyntää myös silloin, kun ei ole hyvä hetki

Lastenpsykiatri Janna Manninen toivoo, että aikuiset kohtaisivat lapset kiinnostuneella ja kannustavalla tavalla niin arjessa kuin juhlapäivinä.

– Tiedämme tutkimuksista, että mielenterveydelle on ensi arvoisen tärkeää, että joku näkee minut yksilönä, ajattelevana, tuntevana, mielekkäänä olentona, jolle halutaan hyvää, Manninen kertoo.

– On tärkeää, ettei hyväksyntä kohdistu vain mukaviin hetkiin ja toivottuihin ominaisuuksiin, vaikkapa hyvään käytökseen tai koulumenestykseen. Hyvin sujuvaan kehitykseen tarvitaan tunne siitä, että on rakastettu ja tärkeä silloinkin, kun ei ole ihana tyyppi. Kuten silloin, jos mokaa, ei jaksa yrittää parastaan tai käyttäytyy huonosti.

Mannisen mukaan jokaisen aikuisen kannattaa välillä pysähtyä pohtimaan kohtaamisiaan itselle läheisen lapsen kanssa.

– Jos haluat olla turvallinen aikuinen, kuvittele hetki, miten lapsi arvioisi esimerkiksi välistänne keskustelua. Kokeeko hän, että kuuntelet oikeasti? Ajatteleeko hän, että pidät hänen näkemyksiään arvossa, vai kokeeko, että tuputat vain omiasi? Manninen neuvoo.

Teinitkin kaipaavat kannustusta

Janna Manninen muistuttaa, että siinä missä pienemmälle lapselle tärkeintä on aikuisen hyväksyntä, teini-ikäiset janoavat vertaisilta saatua arvonantoa, ystävyys- ja rakkaussuhteita sekä tunnetta omasta pätevyydestä.

– Äidin kehaisu ei kenties enää lämmitä samalla tavalla, Manninen tiivistää.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö teini enää tarvitsisi aikuisen huomiota. Hän saattaa vain tarvita hyväksyntää ja arvostusta erilaisissa tilanteissa ja asioissa kuin ennen.

– Aina ei ehkä kannatakaan patistella siivoamaan huonetta. Joskus voi vaikka kehua, miten upeasti nuori ehti kouluun vain viisi minuuttia myöhässä, Manninen kuvailee.

– Kun nuori oppii, että aikuinen on kiinnostunut ja kannustava ja haluaa selvitellä vaikeatkin asiat yhdessä nuoren kanssa, nuoren itsetuntemus kasvaa. Sen pohjalle rakentuu riittävän hyvä itsetunto: riitän tällaisena, enkä vaadi muiltakaan mahdottomia, Manninen sanoo.

Opettajien sanat jäävät muistiin vuosiksi

Aina lapselle tärkein aikuinen ei ole oma huoltaja. Janna Manninen korostaa, että opettajien merkitys lasten kehitykselle on valtava.

– Kaikilla lapsilla tai nuorilla ei ole kannustavaa, hyväksyvää, lapsen kasvua tukevaa kotiympäristöä. Silloin jonkun muun olisi nähtävä lapsi omana, tärkeänä itsenään - ihmisenä, jolla on arvoa ja mahdollisuuksia, Manninen tarkentaa.

Parhaimmillaan opettajien ja muiden lapselle tärkeiden aikuisten kannustavat sanat jäävät lapsille muistiin vuosiksi. Siksi Manninen kehottaakin opettajia lisäämään Kympin todistukseen myös pienen henkilökohtaisen viestin.

– Lapsi saattaa muistaa opettajan kirjoittamat sanat vuosikymmenienkin kuluttua siellä, minne elämä on kuljettanut: kaupan kassalla, hiekkalaatikon reunalla, valtioneuvoston saleissa. Se opettaja uskoi muhun – ja tässä mä nyt olen! Kympin tyyppi! Manninen kuvailee.