Nuoret kannustavat päättäjiä: Toivoa ilmastoasioissa ei ole menetetty!
Kolme nuorta eri puolilta Suomea, Biret, Kuura ja Nikolas, vaativat aikuisilta välittömiä ilmastotekoja.
© UNICEF/Ella Kiviniemi
Nyt on kiire.
Biret, 14, Kuura, 16, ja Nikolas, 17, eivät tunne toisiaan, mutta yhteisellä asialla he selvästi ovat. Kaikki kolme haluavat puhutella päättäjiä ja muita vaikutusvaltaisia aikuisia. Viesti on selkeä: ilmastonmuutosta pitää hillitä kaikin mahdollisin keinoin.
– Kyse on nykyisten nuorten sekä tulevien lasten tulevaisuudesta. Me emme vielä itse voi tehdä kovin paljon, siksi aikuisten täytyy tehdä enemmän, sanoo Pirkanmaalla, Lempäälän kunnassa maaseudulla asuva Nikolas.
Biret asuu porotilalla Saamenmaalla (Sápmi). Hän on huolissaan ilmastonmuutoksesta aiheutuvasta talvien muuttumisesta.
– Syksy on pidentynyt, musta maa on tullut oikean talven tilalle. Nykyään lumi tulee usein vetenä. Pahinta on, kun pysyvä pakkaslumi sataa märkään maahan. Silloin maa jäätyy, eivätkä porot pysty kaivamaan jään alta ruokaa, Biret kertoo.
Jos talvet jatkuvat näin, eivät porot eivätkä ihmisetkään jaksa.
Biret, 14
Helsingissä asuva Kuura, vaatii päättäjiä tekemään tärkeitä päätöksiä.
– Kaikenlainen kuluttaminen täytyy ohjata ympäristön kannalta kestävämmäksi. Maailmanlaajuisesti tärkeintä on auttaa globaalin etelän maita pääsemään eroon fossiilisesta energiasta, samalla kun vihreää siirtymää Suomessa edistetään.
Tärkeintä on luoda painetta päättäjille
Kaikki kolme nuorta ovat yhteiskunnallisesti aktiivisia. Kuura kertoo saaneensa ilmastoherätyksen jo äidinmaidossa. Hänen äitinsä on ympäristötoimittaja ja isä Greenpeacen aktivisti. Kuura oli ensimmäisessä mielenosoituksessa eduskuntatalon portailla jo vauvana.
– Sen jälkeen olen ollut ainakin 30 mielenosoituksessa, koska uskon sen olevan tehokas keino vaikuttaa.
Kuuraa huolestuttaa, että pojat eivät osallistu ilmastokeskusteluun yhtä aktiivisesti kuin tytöt. ”Haluan olla esimerkki ja vaikuttaja, koska niin paljon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on vielä tehtävissä.” UNICEF/Ella KiviniemiKuuran mielestä yksittäisiä ihmisiä ei pidä syyllistää arkisista valinnoistaan. Paljon tärkeämpää hänestä on luoda painetta päättäjille, jotta syntyy vahva poliittinen tahto muuttaa ilmastoon ja ympäristöön vaikuttavia asioita suuressa mittakaavassa.
Yksi Kuuran tavoitteista on saada Suomen valtio lopettamaan eläintuotannon tuet.
"Jos porot eivät voi hyvin, eivät saamelaisetkaan voi hyvin"
Pohjois-Suomessa asuva Biret matkusti kuudesluokkalaisena eli kaksi vuotta sitten sitten kahden koulukaverinsa kanssa Helsingin Säätytaloon tapaamaan ministereitä. Siellä Biret piti seuraavanlaisen puheen:
”Olen huolissani luonnon tilasta. Pohjoisessa luontoa uhkaa kaivokset, hakkuut ja ilmastonmuutos. Tämä on asia, joka vaivaa minua, eikä lisää kenenkään hyvinvointia. Asia koskee saamelaisia: jos porot eivät voi hyvin, eivät saamelaisetkaan voi hyvin. Mitä keinoja teillä on luonnon ja poronhoidon säilymiselle?
Puheen viesti on Biretin mielestä ajankohtainen edelleen.
– Minusta usein tuntuu, että helsinkiläisten ääni kuuluu eniten. Myös meitä muualla asuvia pitää kuunnella.
Lisää opetusta ilmastonmuutoksesta
Nikolas on koko elämänsä rakastanut luontoa ja retkeilemistä. Ilmastokysymyksistä hän kiinnostui aloitettuaan Lempäälän lukion ja liityttyään siellä opiskelijaryhmään nimeltä Ilmastosoturit.
Nuoret ottavat kantaa, tekevät kouluvierailuja ja kannustavat ihmisiä hyviin arjen tekoihin. Yhdessä tansanialaisen nuorisoryhmän kanssa he vertailevat maidensa metsätilannetta.
– Kiinnostukseni ilmastoasioihin kasvaa koko ajan.
Nikolas retkeilee luonnossa ja seuraa ilmastoon liittyvää uutisointia. ”Viime kesänä nokkosperhosia näkyi vähemmän kuin ennen, ja muutkin pölyttäjät ovat vaarassa.” UNICEF/Ella KiviniemiSuomen UNICEF julkaisee näiden kolmen suomalaisnuoren kannanotot Azerbaidžanin Bakussa pidettävän YK:n ilmastokokouksen aikaan. Samalla UNICEF muistuttaa, että YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa alle 18-vuotiaille muun muassa oikeuden saada ilmasto- ja ympäristökasvatusta sekä oikeuden saada mielipiteensä huomioon otetuksi ilmastoasioissa.
Käytännössä lain kirjain ei nuorten mielestä heidän arjessaan toteudu. Nikolas kertoo, että hänen yläkoulussaan ilmastonmuutosta käsiteltiin yhdellä ainoalla oppitunnilla.
Lapset ja nuoret tarvitsevat kunnollista koulutusta siitä, mikä ilmastonmuutos oikein on ja millä keinoilla sitä on mahdollista hillitä.
Nikolas, 17
Hän muistuttaa, että heidän ikäluokassaan ovat Suomen seuraavat päättäjät, ja siksi he tarvitsevat parasta mahdollista ymmärrystä ilmastonmuutoksesta.
Toiminta auttaa ilmastoahdistukseen
Nuorisobarometrin mukaan ilmastonmuutos on Suomessa asuvien nuorten suurin globaali huolenaihe.
Ilmastoahdistukseen tutkitusti paras lääke on ryhtyä toimimaan itselleen tärkeiden asioiden puolesta. Myös Kuura uskoo yhdessä tekemisen voimaan. Hän liittyi viime kesänä Elokapinaan, kävi sen koulutuksissa ja on osallistunut useisiin mielenosoituksiin.
– Seuraan yhteiskunnallista keskustelua ja ilmastouutisia.
Ovathan uutiset ovat masentavia, mutta paljon on edelleen tehtävissä, ja se antaa minulle toivoa.
Kuura, 16
Myös Biret uskoo toimintaan. Hänen äidinkielensä on pohjoissaame, jota puhutaan myös Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella. Biret toivoo, että hänen viestinsä leviää myös sinne.
– Dálkádatrievdama galga cakkadit juohke sajis – ilmastonmuutosta pitää hillitä aivan kaikkialla, vaatii Biret.
