Raportti: Globaali epätasa-arvo haastaa lapsen oikeuksien toteutumisen – vuosikymmenten hyvä kehitys uhattuna

Maailman lasten tila 2024 -raportti ennustaa miten kolme suurta megatrendiä - maailman väestörakenteen muutos, ilmasto- ja ympäristökriisit sekä uudet teknologiat vaikuttavat lasten elämään vuoteen 2050 mennessä ja sen jälkeen.

Raportin tulokset osoittavat, että päätökset, jotka teemme nyt tai jätämme tekemättä, määrittävät maailman, jonka lapset perivät. Juuri nyt vuosikymmenten hyvä kehitys on uhattuna.

Yhä useampi lapsi tulee asumaan matalan tulotason maissa, joissa lapsen perustarpeisiin ei pystytä vastaamaan

Väestörakenteen muutokset tarkoittavat, että 2050-luvulla maailmassa on suunnilleen yhtä paljon lapsia kuin nykyään, noin 2,3 miljardia. Väestö ikääntyy ja lasten osuuden odotetaan vähentyvän kaikkialla maailmassa. Vaikka lapsiväestön osuus pysyy korkeana Afrikassa, ennustetaan osuuden sielläkin laskevan nykyisestä 50 prosentista 40 prosenttiin. Länsi-Euroopassa lapsiväestön osuuden ennustetaan tippuvan alle 17 prosenttiin, kun 2000-luvulla lasten osuus siellä on ollut 20 prosenttia. 

60 prosenttia lapsista tulee asumaan kaupungeissa, kun osuus 2000-luvulla oli 44 prosenttia.

Matalan tulotason maissa asuvien lasten osuus lapsiväestöstä jopa yli tuplaantuu 2050 mennessä verrattuna vuoteen 2000, keskittyen Etelä-Aasiaan ja Saharan eteläpuoliseen Afrikaan.  

Konfliktiriskialueilla asuvien lasten määrän ennustetaan vähenevän maailmanlaajuisesti 833 miljoonasta 622 miljoonaan vuoteen 2050. Mutta epätasa-arvo näkyy näissäkin luvuissa: tietyissä konfliktiriskimaissa Afrikassa lasten määrä kasvaa jyrkästi.

Koulunkäynti etenee, mutta opetuksen laatu ja teknologian jakautuminen on epätasaista

Lapset ovat yhä koulutetumpia. Lähes 96 prosentilla maailman lapsista odotetaan olevan vähintään peruskoulutus 2050-luvulla, kun vastaava luku 2000-luvulla on 80 prosenttia. Vähintään toisen asteen koulutuksen saaneiden lasten osuus nousee 77 prosenttiin 2000-luvun 40 prosentista. Koulutuksen laadun uhkana matalan tulotason maissa on opettajapula; pelkästään Afrikka tarvitsee 31 miljoonaa opettajaa lisää 2050-luvulle mennessä päästäkseen opettaja-oppilassuhteessa samaan kuin korkean tulotason maat. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa myös sukupuolten eriarvoisuus jatkuu, kun maailmanlaajuisesti tämä ero tasoittuu kohti vuotta 2050.

– Digitaalisten oppimisvälineiden on uskottu kurovan opettajapulaa ja oppimisen kuilua umpeen, mutta kuilu on jo lähtökohtaisesti kovin jyrkkä, toteaa ohjelmajohtaja Inka Hetemäki Suomen UNICEFista.

Raportti osoittaa, että vain 26 prosentilla ihmisistä matalan tulotason maissa on tänä päivänä internetyhteys, kun korkean tulotason maissa yhteys on yli 95 prosentilla. Suurella osalla matalan ja keskitulon maiden nuorista on raportin mukaan vaikeuksia hankkia tarvittavia digitaalisia taitoja. Esteenä ovat paitsi teknologian saatavuus, myös sosioekonominen asema, kielitaito ja sukupuoli.

Noin miljardi lasta - lähes puolet kaikista lapsista – asuu jo nyt maissa, joissa ilmasto- ja ympäristöriskien riski on suuri

Ilmastokriisi uhkaa jo nyt vakavasti lapsen oikeuksia. Vuosi 2023 oli mittaushistorian kuumin. Raportin mukaan vuosina 2050–-2059 ilmastokriisin vaikutukset yleistyvät entisestään: 2000-lukuun verrattuna kahdeksan kertaa enemmän lapsia tulee altistumaan äärimmäisille helleaalloille, kolme kertaa enemmän tulee altistumaan jokien tulvimiselle ja lähes kaksi kertaa enemmän tulee kärsimään äärimmäisistä metsäpaloista. 

Ilmastokriisin vaikutukset lapsiin riippuvat heidän iästään, terveydentilastaan, sosioekonomisesta asemastaan ja siitä, millaisia palveluita ja resursseja heillä on käytössään. Esimerkiksi lapsella, joka saa koulutusta, terveyspalveluita ja puhdasta vettä ja, jolla on pääsy ilmastonmuutoksen kestävään suojaan ja ilmastointiin on suurempi mahdollisuus selviytyä ilmastokriisin vaikutuksista kuin lapsella, jolla näitä palveluita ei ole. Ilmastonmuutoskin koetteleekin pahiten lapsia matalan tulontason maissa.

Ei riitä, että lapset voivat keskimäärin hyvin

Monessa suhteessa lasten vointi keskimääräisesti kohenee: lapsikuolleisuus vähenee, yhä useampi lapsi pääsee kouluun.

– Ei kuitenkaan riitä, että lapset voivat keskimäärin hyvin, vaan lapsen oikeuksien sopimuksen voima on ulotettava jokaiseen lapseen, toteaa Hetemäki.

Maailman lasten tila 2024 -raportti kehottaa vastaamaan kolmen megatrendin asettamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin seuraavin keinoin:

• väestörakenteen muutoksiin pitää tarttua heti ja ennakoivasti, investoimalla lapsilisiin ja lasten koulutukseen
• ilmastotoimien on oltava kiireellisempiä, tiukempia ja kohdennetumpia lasten suojelemiseksi ja riskien lieventämiseksi
• teknologian saatavuus on oltava tasapuolisempaa ja lapsille turvallista

Paremman tulevaisuuden luominen vuoteen 2050 mennessä vaatii muutakin kuin mielikuvitusta, se vaatii tekoja.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 20.11.2024 35 vuotta. Se on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus, jonka ulkopuolella on vain yksi maa. Se velvoittaa sopimusvaltioita huolehtimaan lapselle arvokkaan ja turvallisen elämän.