Siirry sisältöön

“Tämä ei saa olla uusi normaali” – 2024 oli yksi pahimmista vuosista lapsille konfliktien keskellä koko UNICEFin historiassa

Aseellisten konfliktien vaikutus lapsiin ympäri maailman on ollut vuonna 2024 tuhoisaa ja ennätyksellisen laajaa.

Uutinen
Poika nojaa vakavana käsiinsä.
© UNICEF/UNI472268/Zaqout

Konfliktialueilla elävien lasten määrä on kaksinkertaistunut verrattuna 1990-lukuun. Tällä hetkellä 473 miljoonaa lasta elää konfliktialueella, ja vuonna 2023 konfliktien vuoksi pakeni 47,2 miljoonaa lasta. Vuoden 2024 luvut osoittavat, että konfliktit vaikuttavat yhä useampaan lapseen lukuisten kärjistyneiden konfliktien, kuten Haiti, Libanon, Myanmar, Palestiina ja Sudan, myötä.

Lähes kaikilla mittareilla vuosi 2024 on ollut pahin vuosi lapsille konfliktien keskellä koko UNICEFin historiassa - sekä konflikteista kärsineiden lasten määrässä että vaikutuksen laajuudessa. Arviolta 80 prosenttia maailman humanitaarisen avun tarpeesta johtuu tällä hetkellä konflikteista.

– Tämä ei saa olla uusi normaali. Emme saa antaa kokonaisen sukupolven lapsia kärsiä hallitsemattomien sotien seurauksista, sanoo UNICEFin pääjohtaja Catherine Russell.

Vuoden 2023 YK:n vahvistama luku vakavista lapsenoikeusloukkauksista oli ennätyksellinen: 32 990 lapsenoikeusloukkausta 22 557 lasta kohtaan. Luku on suurin YK:n turvallisuusneuvoston valvoman mittaushistorian aikana. Vuonna 2024 YK vahvisti ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana enemmän lapsiuhreja kuin koko edellisenä vuonna (2023). Lapsiin kohdistuvat loukkaukset ovat lisääntyneet erityisesti Gazan ja Ukrainan konfliktien seurauksena.

– Kriisialueella lasten arki on selviytymistä päivästä toiseen. Turvallisuuden ja perustarpeiden lisäksi lapset menettävät mahdollisuuden leikkiä, oppia ja elää lapsuutta. Maailma on pettänyt nämä lapset. Vuonna 2025 meidän on tehtävä enemmän lasten eteen, Russell sanoo.

UNICEF kehottaa kaikkia päättäjiä sekä konfliktien osapuolia ryhtymään toimiin lasten kärsimysten lopettamiseksi, ja varmistamaan, että lapsen oikeuksia kunnioitetaan ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisia velvoitteita noudatetaan.

 

Näin konfliktit vaikuttavat lasten elämään:

  • Naisten ja tyttöjen tilanne on erityisen huolestuttava sillä raiskauksia ja seksuaalista väkivaltaa on raportoitu laajasti konfliktialueilla. Esimerkiksi Haitissa lapsiin kohdistuvassa seksuaalisessa väkivallassa on raportoitu 1 000 prosentin nousu.
  • Lasten koulunkäynti on vaarassa konfliktialueilla. Yli 52 miljoonan lapsen arvioidaan olevan poissa koulusta konfliktin vuoksi. Lapset Gazassa sekä lukuisat lapset Sudanissa ovat menettäneet jo yli kokonaisen kouluvuoden.
  • Lasten aliravitsemus on hälyttävällä tasolla. Konfliktit ja aseellinen väkivalta lisäävät nälkää, kun ruokajärjestelmä häiriintyy, väestö joutuu pakenemaan ja humanitaarisen avun toimittaminen on vaikeaa. Esimerkiksi Sudanin pohjoisosissa julistettiin tänä vuonna nälänhätä, julistus oli ensimmäinen sitten vuoden 2017.
  • Lapset ovat myös erittäin alttiita tuhkarokon ja polion leviämisen kaltaisille tautiepidemioille. Lapsista, jotka eivät ole saaneet kaikkia perusrokotuksia, noin 40 prosenttia elää konfliktialueilla.
  • Kuormitus lasten mielenterveydelle on valtava. Kokemukset väkivallasta, tuhosta ja läheisten menetyksestä aiheuttavat masennusta, painajaisia, nukkumisvaikeuksia, pelkoa ja surua.

Lisää aiheesta:
Children Under Attack | UNICEF

UNICEF’s change agenda for protecting children in armed conflict | UNICEF

 

Julkaistu 28.12.2024