Terveisiä koulusta: lapset eivät opi riittäviä perustaitoja

Lapsen oikeus koulutukseen sisältää oikeuden oppia. Oppiminen avaa ovia rakentaa omannäköistä elämää.  Jokaisella lapsella on oikeus saada tarvitsemansa tuki opinnoissaan ja käydä koulua turvallisessa ympäristössä.Silti liian monet lapset eri puolilla maailmaa eivät opi riittäviä perustaitoja.  

Yli 600 miljoonaa lasta maailmassa ei pysty saavuttamaan vähimmäistaitotasoa lukemisessa ja matematiikassa, vaikka kaksi kolmasosaa heistä käy koulua. Koulun ulkopuolella olevien lasten luku- ja laskutaidon perustaidot ovat vielä kauempana. 

Jos koululainen ei opi lukemaan, hänen on vaikea oppia muitakaan koulussa opetettuja taitoja.

Myös Suomessa lasten oppimistulokset ovat heikentyneet. Uusimman Pisa-tutkimuksen mukaan useammalla kuin joka viidennellä peruskoulun 9-luokkalaisella on niin heikot taidot matematiikassa ja lukemisessa, että heidän on vaikea pärjätä jatko-opinnoissa ja muussa elämässä.  

Miksi lapset eivät pääse kouluun tai opi koulussa? 

Siihen, että lapset eivät pääse kouluun, on monia syitä. Yksi sitkeimmistä syistä on köyhyys. Taloudellisen tai poliittisen epävakauden, konfliktien tai luonnonkatastrofien keskellä elävät lapset jäävät todennäköisemmin koulunkäynnin ulkopuolelle – samoin kuin vammaiset tai etnisiin vähemmistöihin kuuluvat lapset. Joissakin maissa tyttöjen koulutusmahdollisuudet ovat edelleen hyvin rajalliset. 

Maailman lasten eriarvoisuus kasvaa entisestään digitaalisaation myötä.

 

Kouluissa koulutettujen opettajien puute, riittämättömät oppimateriaalit ja huono infrastruktuuri, puutteelliset tilat, ulkoa oppimiseen perustuvat opetusmetodit ja suuret luokkakoot vaikeuttavat monien oppilaiden oppimista. Toiset tulevat luokkaan liian nälkäisinä, sairaina tai uupuneina työstä tai kotitöistä hyötyäkseen oppitunneista. 

Maailman lasten eriarvoisuus kasvaa entisestään digitaalisaation myötä: Suurimmalla osalla maailman kouluikäisistä lapsista ei ole internet-yhteyttä kodeissaan, mikä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan edistää oppimistaan ja taitojen kehittämistä. 

Koulutus vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen 

Ilman laadukasta koulutusta lapset kohtaavat huomattavia esteitä työllistymiselle myöhemmin elämässään. He kärsivät haitallisista terveysvaikutuksista ja osallistuvat vähemmän todennäköisesti päätöksiin, jotka vaikuttavat heihin. Kouluttamattomuus uhkaa ihmisen mahdollisuuksia tavoitella parempaa tulevaisuutta itselleen ja yhteiskunnalle. 

Laadukkaan koulutuksen ja taitojen kehittämisen on oltava tasapuolista ja osallistavaa kaikille lapsille ja nuorille riippumatta siitä, keitä he ovat tai missä he asuvat. 

Näin UNICEF tukee lasten koulutusta ja oppimista 

Koulutus on perusihmisoikeus. UNICEF pyrkii 147 maassa ympäri maailmaa tarjoamaan laadukkaita oppimismahdollisuuksia, jotka auttavat lapsia ja nuoria saamaan tietoja ja taitoja, joita he tarvitsevat menestyäkseen. Kehitämme koulutusmahdollisuuksia aina yhteistyössä maiden hallitusten kanssa, jotta muutokset olisivat pysyviä. 

Oppiminen on jokaisen lapsen oikeus.

 

UNICEF pyrkii erityisesti tavoittamaan lapset, jotka jäävät koulutuksen ja oppimisen ulkopuolelle sukupuolen, vammaisuuden, köyhyyden, etnisen alkuperän ja kielen perusteella.  

UNICEF kehittää ja seuraa monissa maissa myös lasten oppimisen laatua. Laadukas oppiminen edellyttää kuitenkin turvallista, ystävällistä ympäristöä, päteviä ja motivoituneita opettajia sekä opetusta kielillä, joita opiskelijat ymmärtävät. Se edellyttää myös, että oppimistuloksia seurataan ja että ne otetaan huomioon opetuksessa. 

UNICEF tarjoaa lapsille koulutusta myös hätätilanteissa. Esimerkiksi konflikteista ja luonnonkatastrofeista kärsivät lapset tarvitsevat kiireellisesti koulutustukea. Kriisit eivät ainoastaan pysäytä lasten oppimista, vaan myös heikentävät heidän saavutuksiaan. 

Suomessa UNICEF edistää muun muassa Lapsiystävällinen kunta -mallin kautta jokaisen lapsen yhdenvertaisia mahdollisuuksia oppia koulussa. 

Lähde: Education | UNICEF