Viidesluokkalaiset toivovat aikuisilta rehellistä ja kannustavaa keskustelua todistuksen arvosanoista
Todistuksen arvosanat jännittävät ja mietityttävät koululaisia. UNICEFin Kympin todistus muistuttaa, että jokainen lapsi on kympin arvoinen.
Munkkiniemen ala-asteen viidesluokkalaiset odottavat koulujen kevätjuhlapäivää jännittyneissä tunnelmissa. Erityisesti tulevien todistuksien arvosanat mietityttävät lapsia.
– On kiva saada todistus, niin näkee, miten kouluvuosi on mennyt, Emma sanoo.
– Mua vähän jännittää, kun mä monesti katson todistuksesta ensin ne mun huonoimmat arvosanat ja mietin, miten voisin parantaa niitä seuraavana vuonna, Kasper kertoo.
– Kouluarvosanat on aika tärkeitä, varsinkin se todistus, koska siitä näkee, osaako ne asiat vai ei. Jos ei osaa, niin voi opetella lisää tai vaikka saada tukiopetusta jossain aineessa, Aida summaa.
Vertailevatko koululaiset todistuksiaan?
Viidesluokkalaisten mielestä todistuksia kyllä vertaillaan oppilaiden kesken, mutta opettaja ei niihin keskusteluihin osallistu.
– Kyllä sitä ollaan vähän sillä tavalla, että mitä sä sait. Se on sellaista ystävämielistä. Mutta ei niin, että miten ihmeessä sä voit saada noin huonon numeron, Kuutti kuvailee.
– Yleensä, kun joku saa hyvän numeron, niin se kertoo, mitä se on saanut. Mutta jos saakin huonomman numeron, siitä voi tulla paha mieli ja silloin haluaa vaan pitää itsellään sen tiedon, että minkä numeron sai, Kasper kertoo.
– Opettaja ei puhu kenenkään arvosanoista, ja jos niistä ei halua puhua, niin ei tarvitse, Tyyne sanoo.
Lapset haluavat näyttää todistuksen kannustavalle aikuiselle
Lapset kertovat näyttävänsä todistuksensa vanhemmille tai muille läheisille sukulaisilleen. Aikuisilta he toivovat rehellisiä ja positiivisia kommentteja arvosanoista.
– Jos mä vaikka näytän sitä todistusta mummille, niin toivon, että se olisi iloinen eikä mitenkään vihainen siitä, jos mä saankin jonkun huonon numeron, Kasper sanoo.
– Mun vanhemmat sanoo yleensä, että tosi hienosti meni. Mä ehkä toivoisin, että ne myös kertois, että missä on vielä parannettavaa, mutta että ne tekisivät sen sillä tavalla, että ne ois myös positiivisia eikä vaan niin, että sun ois pitänyt saada tästä parempi numero, Mona kuvailee.
– Se voi tuntua aika ikävältä, jos kaikki on vaan sillä tavalla, että ai, sä sait noin huonon todistuksen, Kuutti miettii.
– Mä toivon, että aikuiset sanois, että sä voisit vähän parantaa tossa, mutta muuten meni tosi hyvin, Emma kertoo.
Miksi koululaiset toivovat positiivista palautetta aikuisilta?
Viidesluokkalaiset ajattelevat, että kaikki lapset tarvitsevat positiivista palautetta aikuisilta. Siitä tulee hyvä mieli ja sellainen olo, että on tärkeä.
– Kun mulle sanotaan jotain positiivista, siitä tulee tosi hyvä olo. Jos aina sanotaan, että voi kun sulla meni taas huonosti, niin se saattaa ensin tuntua siltä, että ei kiinnosta, mutta todellisuudessa se saattaakin kiinnostaa, Mona kuvailee.
– Positiivisen palautteen avulla voi jaksaa vaikka opiskella lisää eikä vaan luovuta jonkun asian suhteen, Aida pohtii.
Jokainen lapsi on kympin arvoinen
UNICEF kannustaa opettajia jakamaan oppilailleen lukuvuositodistuksen lisäksi Kympin todistuksen, joka muistuttaa, että kouluarvosanat eivät ole ihmisarvon mitta. Viidesluokkalaiset pitävät Kympin todistuksen ideaa hyvänä.
– Jos ei tullut vaikka matikasta kovin hyvää arvosanaa ja sit saa Kympin todistuksen, niin se näyttää, että kuitenkin sitä on hyvä ihminen, kun on yrittänyt, Aida sanoo.