Näkökulma: Hallituksen tietoon perustuva päätöksenteko ontuu ja siksi lapsiköyhyys lisääntyy
Hallituksella on ollut saatavilla runsaasti tietoa siitä, että sosiaaliturvan leikkaukset kohdentuvat erityisesti jo valmiiksi heikommassa asemassa oleviin lapsiperheisiin. Tästä huolimatta hallitus on tehnyt juuri pienituloisiin lapsiperheisiin kohdistuvia leikkauspäätöksiä.
Pienituloisissa perheissä elää Suomessa tällä hetkellä 12 prosenttia lapsista eli noin 123 000 lasta. Määrä on kasvussa.
Perheen köyhyys vaikuttaa laajasti lapsen hyvinvointiin ja terveyteen sekä välittömästi että pitkälle tulevaisuuteen. Lapsuudessa koetun köyhyyden pitkäaikaisia vaikutuksia hyvinvointiin on selvitetty esimerkiksi suomalaisissa kohorttitutkimuksissa ja Itlan tutkimuksissa.
Suomi ei ole onnistunut vähentämään lapsiperheköyhyyttä viime vuosikymmenen aikana, selviää UNICEFin joulukuussa 2023 julkaisemassa, OECD-maita koskevassa lapsiperheköyhyysvertailussa. Selvityksessä arvioitiin lapsiperheköyhyyden muutosta ajanjaksojen 2012–2014 ja 2019–2021 välillä. Suomen lapsiperheköyhyysaste ei ollut ajanjaksolla pienentynyt, vaan pysynyt kaikki vuodet reilun 10 prosentin tuntumassa.
Lapsen oikeuksien sopimuksen ja lapsen edun toteutumisen näkökulmasta tulisi välttää lapsiköyhyyttä lisääviä toimenpiteitä. Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomelle antamissaan suosituksissa kesäkuussa 2023 kehottanut Suomea välttämään sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin.
Leikkauspäätökset eivät perustu tutkimustietoon
Valtion talouden tasapainottaminen ei ole helppoa, ja on selvää, että päätökset vaikuttavat myös lapsiin ja lapsiperheisiin. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa, että lapsia ja lapsiperheitä koskevassa päätöksenteossa on aina kuitenkin arvioitava ennalta päätösten vaikutukset lasten hyvinvointiin, arkeen ja lasten oikeuksien toteutumiseen
Tarvittaessa on myös tehtävä ennalta kattava yhteisvaikutusten arviointi lapsiin kohdistuvista vaikutuksista, mikäli valmistelussa on samanaikaisesti useita lapsia tai lapsiperheitä koskevia päätöksiä. Arvioinnin tulokset on otettava huomioon lopullisia päätöksiä tehtäessä. Lisäksi prosessissa on varmistettava lapsen oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.
Monet eri toimijat, kuten sosiaali- ja terveysministeriö, Kelan ja Itlan LAPSOSET-hanke, THL, lapsiasiavaltuutettu, EAPN-Finin lapsiperheköyhyysverkosto sekä useat järjestöt ovat tutkimuksissaan, selvityksissään ja kannanotoissaan nostaneet esiin huolensa nyt tehtyjen ja suunniteltujen sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista pienituloisiin lapsiperheisiin.
Sosiaali- ja terveysministeriö on syksyllä 2024 arvioinut sosiaaliturvamuutosten vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen, ja todennut, että lapsen edun ja lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta tulisi välttää etenkin lapsiköyhyyttä lisääviä politiikkatoimenpiteitä.
Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että ”hallitus hyödyntää yhteiskunnallisia tietovarantoja ja tutkittua tietoa aktiivisesti päätöksenteossaan, jotta rajalliset resurssit voidaan kohdistaa vaikuttaviin toimenpiteisiin”.
Näyttää kuitenkin siltä, että lopulliset sosiaaliturvan leikkauspäätökset eivät ole perustuneet saatavilla olevaan tutkimus- ja asiantuntijatietoon. Vaikuttaa myös siltä, ettei päätöksissä ole huomioitu sosiaali- ja terveysministeriön vaikutusarvioinnin tuloksia ja lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteita.
YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut eri vaihtoehtojen punninnan välttämättömyyttä vaikeinakin aikoina (ks. esim. lapsiasiavaltuutetun lausunto). Komitean mukaan talouskriisien aikana lapsen oikeuksien toteutumisen nykytason heikennyksiä voidaan harkita ainoastaan silloin, kun kaikki muut vaihtoehdot on arvioitu ja on varmistettu, että vaikutukset kohdistuvat viimeisenä lapsiin ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin.
Tutkimusten mukaan kattava sosiaaliturva on Suomessa tärkeä keino suojella lapsia köyhyydeltä. Nyt sosiaaliturvaleikkausten hinta on erityisesti pienituloisille lapsiperheille inhimillisesti ja taloudellisesti kohtuuton.
Kirjoittajat
