Näkökulma: Kiusaamisen ehkäisyn pitäisi olla tärkeä vaaliteema
Kunta- ja aluevaalit ovat tilaisuus vaikuttaa lasten turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Valittavien päättäjien tulee tehdä päätöksiä, jotka ehkäisevät kiusaamista ja syrjintää.


Kiusaaminen ja syrjintä ovat vakavampia lapsenoikeusongelmia kuin aikuiset ymmärtävät.
Kouluissa ja kunnissa tehdään paljon kiusaamisen vastaista työtä. Silti kiusaaminen ja syrjintä yhä uudestaan esiin yhtenä suurimmista ongelmista, kun lapsilta ja nuorilta kysytään heidän elämästään.
Koulussa ei mielestäni oteta tarpeeksi vahvaa otetta kiusaamisesta tai väkivallasta.
Suomen UNICEFin kyselyyn vastannut nuori, 2025
Kiusaamisen tai syrjinnän kohteeksi joutumisella on kauaskantoisia seurauksia: se voi vaikuttaa esimerkiksi mielenterveyteen, tulevaisuususkoon ja opinnoissa menestymiseen.
Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on ilmaissut huolensa syrjinnän ja koulukiusaamisen yleisyydestä Suomessa.
Sitkeä ja liian yleinen ongelma
Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan noin joka kymmenes 4. ja 5.-luokkalainen ja 8. ja 9.-luokkalainen oli kokenut kiusaamista vähintään kerran viikossa.
Suomen UNICEFin kyselyyn vastanneista nuorista joka kolmas kokee, ettei voi olla oma itsensä koulussa, ja viidesosa on pelännyt kiusaamista tai syrjintää viimeisen vuoden aikana.
Minua on kiusattu paljon, enkä sen takia halua mennä enää kouluun.
Suomen UNICEFin kyselyyn vastannut nuori, 2025
Oppilaat toivovat, että kaikki koulun aikuiset puuttuisivat kiusaamiseen aktiivisemmin ja näyttäisivät esimerkkiä siitä, että kiusaaminen ja rasistinen käytös ei ole hyväksyttävää.
Ei myöskään riitä, että aikuiset tekevät kiusaamisen vastaisia toimia. Lisäksi tulee seurata, että valitut keinot oikeasti toimivat ja ovat riittäviä.
Vähemmistöihin kuuluvia lapsia kiusataan muita enemmän
Esimerkiksi maahan muuttaneet, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ja pienituloisten perheiden lapset ja nuoret kokevat muita enemmän kiusaamista.
Haavoittuvassa asemassa olevia lapsia tulisi tukea esimerkiksi positiivisen erityiskohtelun avulla eli esimerkiksi kohdentamalla resursseja kouluille, joissa opiskelee paljon suomea toisena kielenä puhuvia lapsia, ja muokkaamalla arjen käytäntöjä kaikkia huomioiviksi.
Minun luokseni tulee usein rasistiset ihmiset, aikuiset ja nuoret, kutsumaan minua n-sanalla. Ei ole kivaa.
Suomen UNICEFin kyselyyn vastannut nuori, 2025
Mitä kunnissa ja hyvinvointialueilla voidaan tehdä?
Kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä tulee arvioida ennalta päätösvaihtoehtojen vaikutukset lapsiin ja tehdä lapsen edun mukaisia ratkaisuja. Näin varmistetaan turvalliset kouluympäristöt, riittävän pienet luokkakoot, toimiva inkluusio sekä lasten että ammattilaisten hyvinvointi ja viihtyvyys koulussa ja varhaiskasvatuksessa.
Kouluihin tarvitaan riittävä määrä monenlaisia ammattilaisia, kuten kouluvalmentajia ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttajia. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen ennaltaehkäisee vuorovaikutuksen ongelmia.
Oppilailla on oikeus olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kiusaamisen vastaisia toimenpiteitä. Lapsilla ja perheillä on arvokasta ymmärrystä kiusaamisesta ja turvallisista koulupäivistä – siksi ratkaisuja kannattaa etsiä yhdessä.
Äänestä lasten hyvinvoinnin puolesta
Kiusaaminen ja syrjintä eivät ole muusta arkielämästä eristettävissä olevia ilmiöitä. Koulun ja varhaiskasvatuksen toimien lisäksi on tärkeää, että kunnan ja hyvinvointialueen muut palvelut tukevat perheiden hyvää arkea ja esimerkiksi päihde- tai mielenterveyshaasteisiin on tarjolla apua.
Kiusaamista ja syrjintää tulee ehkäistä kaikissa palveluissa kuten lastensuojelussa, nuorisotyössä, kirjastoissa ja harrastuksissa.
Näissä vaaleissa on tärkeää äänestää ehdokkaita, jotka sitoutuvat lasten hyvinvoinnin edistämiseen ja kiusaamisen ehkäisemiseen. Lapset eivät itse pääse äänestämään, joten olethan äänestäessäsi lasten puolella!