Näkökulma: Lasten ja nuorten mielenterveysoireilu kasvaa hälyttävää tahtia – vaikuta äänestämällä
Lasten ja nuorten mielenterveysoireilu on kasvanut, mutta apua on vaikea saada. Tulevien kunta- ja aluepäättäjien on varmistettava lasten ja nuorten mielenterveystyölle tarvittavat resurssit.
Kouluterveyskyselyn mukaan jo reilu viidesosa 8.–9-luokkalaisista kokee kohtalaista tai vakavaa ahdistuneisuutta.
Alle vuosikymmenessä lasten ja nuorten mielenterveysperusteisten käyntien asiakasmäärä terveydenhuollossa on liki kaksinkertaistunut.
Tunnen jatkuvaa ahdistusta ja stressiä koulussa ja vapaa-ajalla.
NUORI SUOMEN UNICEFIN KYSELYSSÄ, 2025
Nuorten itsemurhakuolemat ovat Suomessa poikkeuksellisen korkealla tasolla muuhun Eurooppaan verrattuna. Vähävaraisten perheiden lapset ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat voivat huonommin kuin muut nuoret. Kasvussa oleva lapsiperheköyhyys uhkaa lisätä mielenterveyden haasteita entisestään.
Suomen UNICEFin kyselyssä nuoret kokivat mielenterveyshaasteiden olevan nuorten kaikkein suurin ongelma. Useampi kuin joka neljäs vastaaja oli tyytymätön siihen, miten nuoret omassa kunnassa ja hyvinvointialueella saavat apua päihde- ja mielenterveysongelmiin.
Minulla on ollut paha olo jo pitkään enkä tiedä, miten siitä pääsisi eroon.
NUORI SUOMEN UNICEFIN KYSELYSSÄ, 2025
Avun ja tuen saaminen mielenterveyden ongelmiin on hankalaa erityisesti, jos mukana on päihteiden käyttöä. Lisäksi alueelliset erot avun saamisessa ovat suuria.
Mielenterveyshaasteisiin voidaan vastata vain yhteistyöllä
Myös lapsen oikeuksien sopimusta valvova YK:n lapsen oikeuksien komitea on pannut merkille, että masennus, ahdistuneisuus ja itsensä vahingoittaminen ovat Suomessa yleisiä lasten keskuudessa ja vaatinut Suomea varmistamaan, että mielenterveystyölle on asianmukaiset resurssit.
Lapsen oikeuksien komitea on vaatinut Suomea panostamaan ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin ja mielenterveysongelmien taustalla oleviin syihin sekä varmistamaan, että lasten näkökulma otetaan huomioon, kun kehitetään heille tarkoitettuja mielenterveyspalveluja. Komitea on vaatinut tukea myös mielenterveysongelmista kärsivien lasten vanhemmille ja huoltajille.
Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteita ei siis ratkaista yksin hyvinvointialueen korjaavilla toimenpiteillä, vaan mielen hyvinvointia tulee edistää myös kunnan peruspalveluissa. Monisyisiin ongelmiin ratkaisu tulee löytää yhteistyössä.
En tiedä, mistä saisin apua mielenterveysongelmiini.
NUORI SUOMEN UNICEFIN KYSELYSSÄ, 2025
Nyt tarvitaan pikaisia toimia tilanteen parantamiseksi! Äänestä kunta- ja aluevaaleissa ehdokasta, joka lupaa panostaa lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin!
Hyvinvointialueiden päättäjien tulee
- varmistaa, että matalan kynnyksen tuki on saatavilla kaikille ja vahvempaan tukeen ohjataan yhden luukun periaatteella esim. perhekeskuksen kautta.
- varmistaa, että koko perhe saa tukea, kun perheenjäsen kärsii mielenterveysongelmista.
- varmistaa lasten ja nuorten terapiatakuulle sen tarvitsemat resurssit.
Kuntapäättäjien tulee
- varmistaa, että lasten ja nuorten arjessa on tarpeeksi aikuisia, joilla on aikaa kohdata ja kuunnella. Tämä vaatii taloudellisia panostuksia erityisesti sivistykseen ja kasvatukseen sekä nuorisotyöhön.
- varmistaa, että kiusaamiseen puututaan aiempaa aktiivisemmin ja systemaattisemmin kaikkien kunnan toimijoiden voimin.
- varmistaa, että yhteisöllisyyteen ja lasten ja nuorten osallisuuden kokemuksiin panostetaan varhaiskasvatuksessa, kouluissa, harrastuksissa ja nuorisotyössä.
Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee yhdessä
- sitoutua edistämään lasten ja nuorten mielenterveyttä luomalla yhteinen hyvän mielenterveyden polku, jossa kunnan ja hyvinvointialueen vastuut mielen hyvinvoinnista on määritelty ikäryhmittäin. Mukaan tulee ottaa kaikki alueen toimijat, ml. kolmas sektori, seurakunnat ja yhdistykset.
Kirjoittajat
