Selvitys: Lasten ja nuorten ääni ei kuulu Ukrainan sodan uutisoinnissa
Lapset ja nuoret mainitaan vain harvoin Ukrainan sodasta uutisoitaessa. Ääneen alaikäiset pääsevät vielä harvemmin, selviää Suomen UNICEFin teettämässä selvityksessä.
Suomen UNICEFin Liana Technologiesilla teettämässä selvityksessä analysoitiin Suomessa julkaistuja verkkoartikkeleita aikavälillä 1.4. - 31.12.2024. Selvityksen mukaan lapset mainittiin vain viidessä prosentissa kaikista Ukrainan sotaa käsittelevistä artikkeleista. Näistä artikkeleista vain neljässä prosentissa lapsi tai nuori oli aktiivinen toimija, pääosin äänessä olivat esimerkiksi viranomaiset ja poliitikot. Data on kerätty suomalaisista verkkomedioista LianaMonitor™-työkalulla.
Sodalla on valtavat vaikutukset lasten arkeen, koulunkäyntiin ja mielenterveyteen. UNICEFin uusimpien tietojen mukaan lähes kolmannes teini-ikäisistä ilmoitti tuntevansa olonsa niin surulliseksi tai toivottomaksi, että he ovat lopettaneet tavanomaisia toimintojaan, kuten harrastuksiaan. Lapsena koetut mielenterveyden ja koulunkäynnin haasteet voivat varjostaa läpi elämän. Selvityksen mukaan kuitenkin vain viidessä prosentissa kaikista Ukrainan sotaa käsittelevistä artikkeleista mainittiin alaikäiset.
– Median jakama tieto vaikuttaa ihmisten mielikuviin sodasta. Jos sodan vaikutukset arkeen ja etenkin lapsiin huomioitaisiin mediassa eivät mielikuvat sodasta muodostuisi vain poliitikkojen ja päättäjien puheista. Lasten tilanteesta kertominen lisää painetta toimia tilanteen parantamiseksi, sanoo viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo Suomen UNICEFilta.
Lapset pääsevät harvoin ääneen edes itseään koskevissa asioissa
Selvityksessä analysointiin mediaosumia, jotka käsittelevät Ukrainan sotaa ja alaikäisiä tai heihin liittyviä teemoja. Suurimmassa osassa näistä uutisista ja artikkeleista lapset ja nuoret ovat mainintana sivuroolissa, eli esimerkiksi lasten osuus mainitaan erillisenä lukuna kerrottaessa siviiliuhrien määrästä. Vain neljässä prosentissa alaikäisiä ja Ukrainan sotaa käsittelevistä mediaosumista lapset tai nuoret pääsivät itse esittämään oman kantansa, esimerkiksi sitaattien muodossa.
– Se, kuinka moninaisesti lapsista ja lapsuudesta uutisoidaan, kertoo sekä median että laajemmin koko yhteiskuntamme arvoista. Lasten esittäminen aktiivisina toimijoina myös vaikeissa tilanteissa, esimerkiksi sotien keskellä, on tärkeä osoitus siitä, että lasten osallisuus ja rooli kestävien yhteiskuntien rakentajina ymmärretään, sanoo viestinnän ja pedagogiikan asiantuntija Maija Puska Suomen UNICEFilta.
