UNICEFin kysely: Mielenterveys- ja päihdeongelmat nuorten suurimpia huolenaiheita

Suomen UNICEF kysyi 13–17-vuotiaiden nuorten ajatuksia oppimisesta, harrastamisesta, mielenterveydestä, päihteistä, väkivallasta ja kiusaamisesta, nuorten vaikuttamismahdollisuuksista ja tulevaisuudenuskosta.  

Keskimäärin vastaajat olivat tyytyväisiä elämäänsä. Suurimmat huolenaiheet liittyivät mielenterveys- ja päihdeongelmiin nuorten keskuudessa. Kyselyyn vastasi noin 2 400 nuorta eri puolilta Suomea. 

Avunsaannissa parantamisen varaa 

"Mulla on ollut tosi paljon ahdistusta viimeaikoina, enkä tiedä mitä tehdä." 

Kyselyn vastaajien mielestä mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat suurimpia ongelmia heidän ikätoveriensa keskuudessa. Useampi kuin joka neljäs vastaaja oli tyytymätön siihen, miten nuoret omassa kunnassa ja hyvinvointialueella saavat apua päihde- ja mielenterveysongelmiin.  

– Lasten ja nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään. Suunnan muuttamiseksi tarvitaan arkisia toimia kunnan peruspalveluissa, vahvistusta hyvinvointialueen palveluihin sekä näiden kahden yhteistyön tiivistämistä, sanoo julkishallintotyön johtaja Milla Aaltonen Suomen UNICEFilta.  

– Kunta- ja hyvinvointialuevaaleissa valittavien päättäjien on panostettava lasten ja nuorten palvelujen toimivuuteen varaamalla työlle sen vaatimat taloudelliset resurssit. Meillä ei ole varaa syrjäyttää yhtään ainoa lasta, Aaltonen sanoo. 

Nuorten päihteillä oireilu huolestutti erityisesti poikia. Tyttöjen vastauksissa korostuivat mielenterveysongelmat. 

Kiusaaminen ja syrjintä huolestuttavat nuoria 

Kiusaaminen ja syrjintä nousivat mielenterveys- ja päihdeongelmien jälkeen nuorten suurimpien ongelmien listalle.  

"Meidän koulussa tulee helposti kiusatuksi jos erottuu yhtään joukosta eikä asialle kuulemma voi tehdä mitään kun kiusaajia on niin paljon." 

Kolmannes kyselyyn vastanneista koki, ettei koulussa uskalla olla oma itsensä. Reilu viidennes kaikista vastaajista oli joutunut pelkäämään kiusaamista tai syrjintää viimeisen vuoden aikana. Haavoittuvassa asemassa oleviin vähemmistöihin, erityisesti seksuaalivähemmistöihin, kuuluvat nuoret olivat kokeneet turvattomuutta ja kiusaamista muita nuoria enemmän. 

Vaikka kouluissa ja kunnissa tehdään kiusaamisen vastaista työtä, se nousee yhä uudestaan esiin yhtenä suurimmista ongelmista, kun lapsilta ja nuorilta kysytään heidän elämästään.  

– Kunnissa on varmistettava, että kiusaamisen vastaiset toimenpiteet oikeasti saavat aikaan muutosta. Lisäksi lapset ja vanhemmat on otettava mukaan kiusaamisen vastaiseen työhön. Tällä tavalla on saatu hyviä tuloksia aikaan esimerkiksi UNICEFin Lapsiystävällisissä kunnissa, Aaltonen sanoo. 

Tyytymättömyyttä ilmastotekoihin ja omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa  
Ilmastonmuutokseen ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin liittyvät väitteet korostuivat myös tyytymättömyyden aiheina. Merkittävä osa vastaajista koki, että päätöksiä tekevät aikuiset eivät kuuntele ja ymmärrä nuoria päätöksiä tehdessään eikä edes omassa koulussa tai oppilaitoksessa pysty vaikuttamaan asioihin.  

”Nuoria ei kuulla ollenkaan. Puistoja poistetaan, kouluja lakkautetaan ja nuorilta leikataan.”  

– Lapset ja nuoret ovat kunnan ja hyvinvointialueen täysimääräisiä jäseniä. Koska heillä ei ole äänioikeutta, pitää kunnassa ja hyvinvointialueilla tehdä aktiivisesti töitä sen hyväksi, että lasten ja nuorten ääni tulee päätöksenteossa kuuluviin. Tähän tarvitaan rakenteita, hyviä käytänteitä ja osaamista, Aaltonen toteaa. 

Keskimäärin nuoret ovat tyytyväisiä elämäänsä 

Keskimäärin vastaajat olivat varsin tyytyväisiä elämäänsä. Tyytyväisimpiä oltiin ystäviin ja läheisiin aikuisiin.  

Kun nuoria pyydettiin mainitsemaan asioita, jotka ovat heille tärkeitä hyvän arjen ja elämän kannalta, eniten mainintoja saivat perhe ja läheiset, terveys ja hyvinvointi sekä vapaa-aika ja harrastukset. 

– Jo aiemmissa selvityksissä lapset ja nuoret ovat tuoneet esiin perheen ja läheisten merkityksen hyvän elämän varmistajana. Parasta tukea lapselle ja nuorelle on turvallisten aikuisten kiireetön läsnäolo, Aaltonen toteaa. 

Tytöt olivat keskimäärin tyytymättömämpiä kyselyssä kysyttyihin asioihin kuin pojat. Haavoittuvassa asemassa oleviin vähemmistöihin lukeutuvat vastaajat, erityisesti seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ja vähävaraisissa perheissä elävät, olivat tyytymättömämpiä kuin muut vastaajat. Esimerkiksi ilmastonmuutos huolestuttaa seksuaalivähemmistöihin kuuluvia nuoria huomattavasti muita nuoria enemmän.  

äänestä vaaleissa lasten hyvinvoinnin puolesta

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:  

Minna Suihkonen, Suomen UNICEF 
puh. 040 5511 055, [email protected]