Miten ilmastonmuutos vaikuttaa maailman lasten elämään?
Ilmastonmuutos on yksi vakavimmista uhista nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle. Maapallon lämpötilan nousu nostaa merenpintaa ja lisää äärimmäisiä sääilmiöitä ja luonnonkatastrofeja.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät jakaudu tasapuolisesti – eniten niistä kärsivät kaikkein köyhimmät maat, joiden kyky varautua ja sopeutua ilmastonmuutokseen on rikkaita valtioita heikompaa. Tyypillisesti ainakin puolet katastrofeista kärsivistä ihmisistä on lapsia.
Ilmastonmuutos voi vaikuttaa lapsiin monella tavalla. Kun perhe menettää elinkeinonsa esimerkiksi kuivuuden viedessä sadon tai tulvan pyyhkäistessä kodin mennessään, vanhempien on yhä vaikeampaa maksaa lasten terveydenhuoltoa ja koulutusta tai tarjota lapsille riittävästi ravintoa ja puhdasta juomavettä. Ilmastotekoja-tavoite onkin läheisessä yhteydessä moniin muihin tavoitteisiin – esimerkiksi köyhyyteen, nälkään, veteen, koulutukseen ja kestäviin kaupunkeihin liittyviin tavoitteisiin.
Ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan ilmasto-oikeudenmukaisuudesta. Teollisuusmaat, joissa asuu noin viidennes maapallon väestöstä, ovat aiheuttaneet suurimman osan maapallon tämänhetkisistä kasvihuonekaasupäästöistä. Samaan aikaan ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten elämään pääasiassa köyhillä alueilla, erityisesti Afrikassa ja Intiassa. Tämän takia teollisuusmaiden velvollisuutena pidetään muita suurempaa panostusta ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön, muun muassa omia päästöjä vähentämällä ja kehitysmaiden ilmastotoimia tukemalla.
Monet ilmastonmuutosta hidastavat toimet, kuten tehokkaammat ja puhtaammat liedet, aurinkoenergian ja muun uusiutuvan energian käytön lisääminen sekä liikenteen päästöjen vähentäminen vaikuttavat positiivisesti lasten terveyteen.
