Valteri on Opetushallituksen alaisuudessa toimiva valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus, joka tukee erityistukea tarvitsevien oppilaiden mahdollisuutta käydä lähikoulua. Valterin tarjoamat palvelut kohdentuvat paitsi suoraan lasten tai nuorten oppimisen ja koulunkäynnin tukeen niin myös heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten osaamisen kehittämiseen. Valterin asiakkaita ovat esimerkiksi koulut, kunnat ja kaupungit.

Valterin tavoitteena on vaikuttaa yhdenvertaisten ja laadukkaiden oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluiden saavutettavuuteen koko maassa. Vuonna 2023 yli 200 kuntaa käytti Valterin palveluita.

Sekasin Kollektiivi vastaa valtakunnallisesta Sekasin-chatista. Sekasin-chat on lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena arjessa ja auki vuoden jokaisena päivänä.

Chatissa päivystää laaja verkosto järjestöjen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja opiskelijoita sekä koulutettuja vapaaehtoisia. Tarve keskusteluille on suuri, yhteydenottoja tuli 160 000 vuonna 2022.

Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskus on kuntouttanut kidutuksen uhreja vuodesta 1993 alkaen. Tällä hetkellä keskuksessa toimii neljä moniammatillista työryhmää, joista yksi keskittyy kidutettujen lasten ja perheiden kuntoutukseen.

Kuntoutus hoitaa sodan vuoksi vaikeasti traumatisoituneita lapsia ja nuoria, jotka ovat saapuneet Suomeen kiintiöpakolaisina. Lapsille ja nuorille suunnattu kuntoutus on erityisen tärkeää, sillä usein lasten kokemukset sodasta ja traumoista jäävät toissijaisiksi aikuisten kokemusten rinnalla.

Kun monet koronakriisissä unohtivat nuoret, toisen asteen opiskelijajärjestöt ajoivat sinnikkäästi nuorten asiaa. Järjestöjen ansiosta nuorten oikeus oppimiseen ja riittävään opiskelijahuoltoon on pysynyt esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa myös vaikeana pandemia-aikana.

Tunnustus myönnettiin Finlands Svenska Skolungdomsförbundille, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto (SAKKI) ry:lle, Suomen Lukiolaisten Liitolle ja Suomen Opiskelija-Allianssi (OSKU) ry:lle.

Suomen Ladun ja Finlands Svenska Idrott rf:n Metsämörritoiminta innostaa lapset lähiluontoon leikkimään, liikkumaan, ihmettelemään ja tutkimaan.

Marjatta Bardy on Suomen lastensuoujelun grand old lady. Bardy on pitkällä ja ansiokkaalla työurallaan tuonut suomalaiseen lapsipolitiikkaan johdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Helsingin Sanomien lapsille suunnatut sisällöt edistävät lasten osallisuutta yhteiskunnassa. Lapsen äänen kuuluminen aikuisten mediassa tuo lapset osaksi aikuisten arkea ja yhteiskunnallista keskustelua.

Halusimme kiinnittää huomiota pakolaislasten oikeuksiin, sillä maailmalla on paossa ennätysmäärä, lähes 30 miljoonaa, lasta. Närpiö sai tunnustuksen onnistuneesta työstään pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien kotouttajana.

Suomen UNICEFin halusi antaa tunnustuksen kirjailijalle, koska he ovat tärkeitä lasten kulttuuristen oikeuksien toteuttajia. Kirjailijat pystyvät myös välittämään tietoa lasten oikeuksista lasten omalla kielellä. Kirjallisuus on oiva keino voimaannuttaa lapsia yhteiskuntansa kansalaisina. 

Näin Suomen UNICEFin hallitus perustelee tunnustuksen myöntämistä Timo Parvelalle:

”Timo Parvela on luonut hahmoja, jotka lähes kaikki suomalaiset tunnistavat. Niin Ellat kuin Maukat ja Väykätkin kuuluvat olennaisesti suomalaiseen lapsuuteen. Koulumaailmaan sijoittuvista Ella-kirjoista on tehty myös näytelmiä ja elokuvia. Näin lastenkirjallisuus – ja lapsuus – muuttuu marginaalista näkyväksi ja ihastuttaa kaiken ikäisiä. ”

”Parvela uskaltaa lastenkirjoissaan myös kritisoida lapsille merkityksellisiä yhteiskunnallisia ilmiöitä. Hänen kirjojensa lapset osallistuvat ympäristönsä kehittämiseen. Näin Parvela käyttää asemaansa arvostettuna kirjailijana tärkeiksi tietämiensä asioiden esiin nostamiseen. Niitä ovat muun muassa lähikoulujen puolustaminen ja koulukirjastojen tärkeydestä puhuminen.”

"Kun luin Timo Parvelan Ella-kirjaa lapsenlapsilleni, ymmärsin tärkeän asian. Mikään ei ole turvallisempaa kuin se, että aikuiset ja lapset nauravat yhdessä", Suomen UNICEFin hallituksen jäsen Seppo Sauro toteaa.

Vuonna 2015 tunnustuksen saivat tutkimuspäällikkö Minna Salmi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) ja johtava asiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta (MLL).

”Salmi ja Iivonen ovat puolustaneet ansiokkaasti lapsen oikeuksia. He ovat seuranneet, tutkineet ja nostaneet näkyviin poliittisen päätöksenteon vaikutuksia lapsiperheiden toimeentuloon ja lapsen arkeen. He ovat toimineet lapsiköyhyyden äänitorvina niin asiantuntijoille kuin suurelle yleisöllekin”, totesi tunnustuksen saajat valinnut asiantuntijakomitea.

Minna Salmi on tehnyt ansiokasta tutkimusta yhteiskunnallisten rakenteiden ja poliittisten päätösten vaikutuksesta lapsen hyvinvointiin. Hän seuraa jatkuvasti yhteiskunnallista kehitystä ja osallistuu julkiseen keskusteluun. Hänen tutkimuksissaan korostuu perheen taloudellisten mahdollisuuksien turvaamisen ja lapsen hyvinvoinnin välinen suhde.

Esa Iivonen on seurannut pitkään poliittista päätöksentekoa ja arvioinut taloudellisten päätösten vaikutuksia lasten ja lapsiperheiden arkeen. Hän on tuonut rohkeasti ja selkokielisesti näkyväksi hyvinvointivaltiomme lapsiköyhyyttä ja sen vaikutuksia lapsen asemaan.

Vuoden 2014 Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustus myönnettiin kaikille Suomen kirjastoille. Tunnustuksen teemana olivat yhdenvertaisuutta tukevat sosiaaliset innovaatiot.

Kirjasto pyrkii palvelemaan lapsia monin tavoin, vaikka lukuinto onkin hiipunut. Kirjasto on kehittänyt itsestään paikan, joka toivottaa lapset tervetulleeksi avosylin.

Kirjastot kehittävät toimintaansa jatkuvasti. Ne ovat ottaneet kirjojen lisäksi valikoimiinsa musiikkia, pelejä ja harrastusvälineitä ja tarjoavat mahdollisuuden käyttää verkkoa. Satutunnit ja lukukoirat houkuttelevat lapsia kirjojen ja lukemisen maailmaan.

”Kirjasto on avoin paikka kaikille. Monelle lapselle se on myös turvapaikka, kun kotona on ongelmia tai kun on joutunut kiusatuksi”, toteaa Lahden kaupunginkirjaston johtava informaatikko Reija Piilola.

Vuoden 2013 Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustus myönnettiin Suomen Partiolaisten sisupartiotoiminnalle. Sisupartiolaisia ovat partiolaiset, jotka
tarvitsevat erityistä tukea partiossa vamman, pitkäaikaissairauden tai muun ominaisuuden vuoksi.

Päämäärä Sisupartiossa on sama kuin koko partioliikkeellä: kasvattaa partiolaisista vastuuntuntoisia ja itsenäisesti ajattelevia yhteiskunnan jäseniä, kuten Sisupartion sivuilla kerrotaan. Suomessa on 450 sisupartiolaista ja toimintaa on noin 60 lippukunnassa ympäri Suomen, joista kaksi on varsinaisia sisulippukuntia.

Suomen Partiolaisten kasvatusjohtaja Timo Sinivuori kertoo, että ”partio on kaikille avoin harrastus, joten kannustamme myös erityistukea tarvitsevia lapsia mukaan partiotoimintaan.” Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksen myöntävän asiantuntijoista koostuvan nimityskomitean mukaan sisupartiotoiminta on hyvä esimerkki siitä, että vammaisille lapsille suunnattua toimintaa voivat järjestää muutkin kuin perinteiset vammaistoimijat.

"On tärkeä kuunnella aidosti sekä lapsen huolia että ilon aiheita, keskustella näistä asioista ja toimia yhdessä ongelmien selvittämiseksi. Jokaisen lapsen ja nuoren on tunnettava olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi omana itsenään", toteaa koulunkäyntiohjaaja Mari Saarinen, joka vastaanotti tunnustuspalkinnon kaikkien Suomen koulunkäynninohjaajien ja -avustajien edustajana.
  
Koulussa pärjääminen ja siellä koettu hyvinvointi on merkittävimpiä lapsen elämän suunnan näyttäjiä. Erilaisia oppijoita on kuitenkin joukossamme paljon, ja selvitäkseen muiden mukana he tarvitsevat enemmän aikuisen läsnäoloa, kuin mitä opettaja pystyy ryhmälle lapsia tarjoamaan.
 
Koulunkäynninohjaajat ja -avustajat ovat tämä linkki, tämä tukiaikuinen erilaiselle oppijalle. Omalla työpanoksellaan koulukäynninohjaajat ja -avustajat tukevat  tasavertaista oppimista ja edistävät yhdenvertaisuutta lasten välillä ja suhteessa aikuiseen. He tukevat paitsi oppimista, myös osallisuutta, sekä tasapainoista ja kaikille mukavaa koulupäivää.
 
He ovat läsnä koko koulupäivässä työskennellen yleisopetuksessa, erityisluokissa, ammatillisen koulutuksen oppilaitoksissa, päiväkodeissa ja koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Kesäisin koulunkäyntiohjaajia ja -avustajia on myös leikkipuistoissa ja leiritoiminnassa.
 
Koulunkäynninohjaajien ja -avustajien ammattiryhmän työ lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi tunnetaan lähinnä koulutasolla, vaikka työllä on pitkälle kantava vaikuttavuus lapsen tulevaisuuteen. He tekevät merkittävää työtä matalalla profiililla.

"Ensi- ja turvakotien liitto kohtaa vuosittain yli 4000 lasta perheineen.Tavoitteenamme on auttaa näitä perheitä uuteen alkuun", toteaa Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo.
 
Vuoden 2011 Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustus myönnettiin Ensi- ja turvakotien liitolle. Ensi- ja turvakotien liitto tekee työtä turvatakseen lapsen oikeuden suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen. Liitto tukee vanhemmuutta ja perhettä sekä ehkäisee perheväkivaltaa. Se auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä.
 
Ensi- ja turvakotien liitto tekee arvokasta työtä lähellä ihmistä. Väkivallan vastaisessa työssään Ensi- ja turvakotien liitto pyrkii rakentavasti huomioimaan kaikki osapuolet ja näin turvaamaan lapsen oikeuden molempiin vanhempiinsa. Työ on innovatiivista ja mukautuu muuttuvaan yhteiskuntaan.
 
Ensi- ja turvakotien liiton Uskalla puhua perheväkivallasta –hankkeen tavoitteena on rohkaista yläkouluikäisiä nuoria puhumaan perheväkivallasta ja hakemaan siihen apua. Toimintona heillä on myös nettiturvakoti, joka tarjoaa apua väkivallan kaikille osapuolille.

"Myrsky-hanke on todistanut, että taiteen avulla voidaan tehokkaasti tukea nuorten hyvinvointia", toteaa Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

Vuoden 2010 Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustus myönnettiin Suomen Kulttuurirahaston valtakunnalliselle Myrsky-hankkeelle. Hankkeessa halutaan kulttuurin ja taiteen avulla vaikuttaa nuorten hyvinvointiin ja heidän sosiaaliseen ja henkiseen kehitykseensä. Se on suunnattu 13-17-vuotiaille nuorille, kiinnittäen erityistä huomiota syrjäytymisuhan alla oleviin, ns. katvenuoriin. 
 
Suomen UNICEF kokee merkittävänä, että Suomen Kulttuurirahasto on kääntänyt katseensa tavallisiin nuoriin ja halunnut voimaannuttaa heitä. Myrsky-hanke antaa nuorille rohkaisevia esimerkkejä, konkreettista tekemistä ja luo sitä kautta onnistumisen kokemuksia.
 
Paikallisen toiminnan aloittamisessa avainasemassa ovat nuorten kanssa työskentelevät aikuiset: ammattitaiteilijat, opettajat, nuorisotyöntekijät ja viranomaiset. Tavoitteena on juurruttaa eri puolilla syntyvät hankkeet pitkäjänteiseksi toiminnaksi.

"Työ lapsen oikeuksien puolesta on joukkuepeliä, yksin näitä matseja ei ratkaista",sanoo Lapsen oikeuksien vaikuttaja 2009 -tunnustuksen saanut Kalle Justander.

Vuoden 2009 Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustus myönnettiin sosiaalineuvos Kalle Justanderille. Justanderin panos lasten asian eteen sopimuksen syntyvaiheessa 20 sitten oli merkittävä ja hän on Suomen avaintekijöitä lasten oikeuksien historiassa.

Justanderin jalanjälki on merkittävä myös kansainvälisesti, sillä hän toimi 1984-89  sopimuksesta vastaavan kansalaisjärjestöverkoston Defence for Children International -järjestön hallituksen sekä kampanjatyöryhmän jäsenenä, sekä sen Suomen osaston puheenjohtajana. Justander toimi myös Kansainvälisen lapsen vuoden 1979 Suomen komitean jäsenenä ja pääsihteerinä. Lastensuojelun keskusliittoa Justander johti vuosina 1977-1989.

”Lapset ovat harvoin syynä tämän maailman epäoikeudenmukaisuuteen ja ongelmiin, mutta eniten he tuntuvat siitä kärsivän.” Icehearts-seuran motto. 

Vuoden 2008 Lapsen oikeuksien vaikuttaja-tunnustus myönnettiin Icehearts ry-urheiluseuralle, joka on Ilkka ja Ville Turkan vuonna 1995 Vantaalla perustama sosiaalinen urheiluseura. Icehearts ry:n (”Jääsydänlapset”) tarkoituksena on ennaltaehkäistä syrjäytymistä joukkueurheilun avulla. Iceheartsin ”kaikki pelaa”-ideologian tavoitteena on myös edistää lasten sosiaalisia taitoja sekä luoda lapsille pitkäkestoinen ja turvallinen aikuisen läsnäolo. 

Vuonna 1996, Icehearts-filosofian pohjalta perustettiin jääkiekkojoukkue, johon koottiin Vantaan päiväkodeista 24 lasta. Joukkueeseen valittiin lapsia, joilla ei olisi syystä tai toisesta muutoin ollut mahdollisuutta harrastaa jääkiekkoa. Joukkueen valmentajat ottavat vastuun lasten kehityksestä tavoitteenaan innoittaa heitä liikkumaan läpi elämän. 

Vuoden 2007 tunnustus myönnettiin Romano Mission toiminnanjohtajalle, Tuula Åkerlundille, hänen työstään romanilasten koulutuksen puolesta.

Åkerlund on koko työuransa tukenut romanilapsia oppimaan ja toiminut siltana romanien ja pääväestön välillä. Hän on toiminut 12 vuotta Vantaan kaupungin romanikielen opettajana opettaen kouluissa, lastenkodeissa ja vankiloissa. Hän on myös luennoinut, kirjoittanut artikkeleita, toimittanut oppaita romanikulttuurista ja tavoista sekä toiminut lukuisissa toimikunnissa ja kehityshankkeissa asiantuntijana.

Åkerlund on välittänyt uskoa omaan kulttuuriin ja identiteettiin ja ottanut vahvasti kantaa romanilasten koulunkäynnin puolesta. Hänen mukaansa ulkopuolisten tuki romanilapsille ei riitä, vaan on ehdottoman tärkeää, että koti ja vanhemmat kannustavat ja ovat kiinnostuneita lapsen koulunkäynnistä.

Vuoden 2006 Lapsen oikeuksien vaikuttaja–tunnustus myönnettiin lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkoselle. Sinkkonen on tunnettu lasten puolestapuhuja ja vahva yhteiskunnallinen keskustelija. 

Työssään Pelastakaa Lapset -järjestön ylilääkärinä Sinkkonen on perehtynyt lasten tarpeisiin ja pohtinut samalla vanhemmuutta. Sinkkonen on tuonut lapsen maailman ja lapsen tarpeet ymmärrettävästi, koskettavasti ja mukaansatempaavasti aikuisia lähelle ja haastanut vanhemmat olemaan lapsilleen läsnä. Tulemalla lähelle tavallista kasvattajaa, Jari Sinkkonen on antanut lapsille äänen siellä missä lasten on tärkeintä tulla kuulluksi – omassa perheessään. 

Sinkkonen on kirjoittanut useita lapsuutta ja vanhemmuutta käsitteleviä teoksia, joista hänelle on myös myönnetty tunnustuspalkintoja.

Suomen UNICEFin hallitus myönsi vuoden 2005 tunnustuksen elokuvaohjaaja Kaija Juurikkalalle. Juurikkala on uransa aikana edistänyt järjestelmällisesti lapsen oikeuksia: oikeuksia leikkiin, vuorovaikutukseen, huolenpitoon, mielipiteen ilmaisuun, koulutukseen. 

Juurikkala on elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja, joka on työssään erikoistunut kuvaamaan lasten ja nuorten elämää. Hän on vienyt aikuiset ja lapset lapsen elämään, ilon ja surun – aikuiseksi kasvamisen kipeydenkin – äärelle. Hän on kuunnellut lapsia ja antanut heidän äänensä kuulua. Vuonna 2003 Juurikkalalle myönnettin elokuvan valtionpalkinto erityisesti ansiokkaasta toiminnasta lastenelokuvan hyväksi. Hän on voittanut myös muita tunnustuksia elokuvistaan. Elokuvatyön ohella Juurikkala työskentelee myös kouluttajana ja kolumnistina.

Suomen UNICEFin historian ensimmäinen Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustus myönnettiin vuonna 2004 Elisabeth Rehnille, joka on yksi aikamme aktiivisimpia vaikuttajanaisia.

Rehn on entinen kansanedustaja, puolustusministeri ja europarlamentaarikko, joka vuosien varrella on puheissa, teoissa ja valinnoissa asettanut lapsen hyvinvoinnin ensisijalle. Hän on toiminut mm. YK:n alipääsihteerinä, monien ihmisoikeus- ja avustusjärjestöjen (UNICEF, UNIFEM, Punainen Risti, WWF) luottamustoimissa sekä YK:n nimittämänä asiantuntijana, erityislähettiläänä ja raportoijana eri puolilla maailmaa. 

Rehn tunnetaan naisten ja lasten, erityisesti tyttöjen, oikeuksien tarmokkaana puolestapuhujana. Hän ottaa vahvasti kantaa vakaviin ja erityisen räikeisiin ihmisoikeusrikkomuksiin, kuten naisten ja lasten raiskauksiin sodassa ja pakolaisleireillä. Kannanotoissaan hän painottaa usein tyttöjen koulutuksen merkitystä demokratian edistäjänä. Hän ei myöskään kaihda tiukkasanaisia kannanottoja tai kritiikin esittämistä EU:n tai YK:n suuntaan, silloin kun kyseessä ovat loukkaukset ihmisyyttä, lapsuutta tai tasa-arvoa vastaan. Rehn on henkilö, jolla tieto, taito ja sydän yhdistyvät lapsen hyvinvoinnin ajamiseksi.