Työmme rahoitetaan vapaaehtoisin lahjoituksin tavallisilta ihmisiltä, yrityksiltä ja eri maiden hallituksilta. UNICEF ei saa rahoitusta YK:lta.
Suomen UNICEFin kokonaistuotto vuonna 2023 oli yhteensä 28,7 miljoonaa euroa. Hätäavun osuus kokonaistuotosta oli 21 prosenttia (5,9 miljoonaa euroa). Kokonaistuotto oli 21,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2022, jolloin tulos oli ennätyksellinen Ukrainassa alkaneen sodan ja siihen keräämiemme hätäapuvarojen vuoksi.
Suurin osa varoista käytetään kriiseissä ja kaikkein heikoimmassa asemassa elävien lasten auttamiseen eri puolilla maailmaa.
Vuonna 2023 jokaisesta eurosta käytettiin 76 senttiä UNICEFin työhön Suomessa ja kaikkialla maailmassa. 24 senttiä käytettiin keräysten toteuttamiseen ja toiminnan jatkuvuuden varmistavaan hyvään hallintoon.
Tehtävämme on auttaa kaiken heikoimmassa asemassa olevia lapsia, joten suurin osa varoista käytetään köyhimpien maiden lasten auttamiseen. Siellä avustus on myös tehokkainta eli saavutukset euroa kohden ovat suurimmat.
Valtaosa varoista käytetään pitkäjänteisiin kehitysohjelmiin yli 150 maassa. Osuus jaetaan tavoitteidemme (MTSP – Medium Term Strategic Plan) mukaan. Jakoperusteena käytetään mm. lapsikuolleisuutta, bruttokansantuotetta ja lasten osuutta väestöstä.
UNICEFin tuella lapset saavat esimerkiksi terveydenhoitoa, suojelua ja mahdollisuuden käydä koulua. Varoja käytetään myös tukitoimintoihin, kuten innovaatiotyöhön ja globaaliin tutkimukseen lasten hyvinvoinnin kehityksestä.
Voit tarkastella varojen käyttöä eri kohteisiin UNICEFin kansainvälisestä avoimuusportaalista.
Vuonna 2023 kuusi prosenttia Suomen UNICEFin tuotoista käytettiin vaikuttamistyöhön ja viestintään Suomessa. Jotta lapsen oikeudet toteutuisivat niin lasten arjessa kuin poliitikkojen päätöksissäkin:
Ammattimaiseen apuun liittyy aina kuluja. Vuonna 2023 keräys- ja hallintokuluihin meni 24 prosenttia.
Hallintoa tarvitaan siihen, että voidaan varmistaa, että lahjoitetut varat menevät luotettavasti ja tehokkaasti sinne, minne niiden kuuluukin. Sellainen toiminta, jossa ei ole hallintoa, on hyvin riskialtista. Hallinto vastaa esimerkiksi työn suunnittelusta, seuraamisesta ja vaikuttavuuden arvioinnista. Hallintokuluihin menevät niin työntekijöiden palkat kuin tilavuokratkin. Myös varojen kerääminen maksaa. Teemme esimerkiksi markkinointikampanjoita, jotta ihmiset saavat tietää avun tarpeesta ja reagoisivat siihen. Lisäksi esimerkiksi operaattorit laskuttavat pienen siivun tekstiviestilahjoittamisesta.
Keräyskulumme eivät ole suoraan verrattavissa muiden järjestön kanssa, sillä monet järjestöt saavat Suomen ulkoministeriöltä suoraan tukea. YK-järjestöjen erityisaseman vuoksi Suomen ulkoministeriön tuki kansainväliselle UNICEFille ei sisälly Suomen UNICEFin tilinpäätökseen.
Pyrimme pitämään kulumme mahdollisimman pieninä. Suomen UNICEFin henkilökunnan palkoista ja palkkioista saat lisää tietoa vuosikertomuksestamme, joka sisältää myös tilinpäätöksen. Kansainvälisistä kuluistamme löydät lisää tietoa kansainvälisestä vuosikertomuksestamme.
Työmme rahoitetaan vapaaehtoisin lahjoituksin tavallisilta ihmisiltä, yrityksiltä ja eri maiden hallituksilta. UNICEF ei saa rahoitusta YK:lta.
Jokaisesta lahjoitetusta eurosta menee 76 senttiä UNICEFin työhön Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja 24 senttiä keräysten toteuttamiseen ja hallintoon (vuoden 2023 luvut).
Ammattimaiseen apuun liittyy aina kuluja. Hallintoa tarvitaan siihen, että voidaan varmistaa, että lahjoitetut varat menevät luotettavasti ja tehokkaasti sinne, minne niiden kuuluukin. Hallinto vastaa esimerkiksi työn suunnittelusta, seuraamisesta ja vaikuttavuuden arvioinnista. Hallintokuluihin menevät niin työntekijöiden palkat kuin tilavuokratkin. Myös varojen kerääminen maksaa. Teemme esimerkiksi markkinointikampanjoita, jotta ihmiset saavat tietää avun tarpeesta ja reagoisivat siihen. Lisäksi esimerkiksi operaattorit laskuttavat pienen siivun tekstiviestilahjoittamisesta.
Ammattimaiseen apuun liittyy aina kuluja. Hallintoa tarvitaan siihen, että voidaan varmistaa, että lahjoitetut varat menevät luotettavasti ja tehokkaasti sinne, minne niiden kuuluukin. Hallinto vastaa esimerkiksi työn suunnittelusta, seuraamisesta ja vaikuttavuuden arvioinnista. Sellainen toiminta, jossa ei ole hallintoa, on hyvin riskialtista. Hallintokuluihin menevät niin asiantuntevien työntekijöiden palkat kuin tilavuokratkin. Myös varojen kerääminen maksaa. Teemme esimerkiksi markkinointikampanjoita, jotta ihmiset saavat tietää avun tarpeesta ja reagoisivat siihen. Lisäksi esimerkiksi operaattorit laskuttavat pienen siivun tekstiviestilahjoittamisesta.
Suomen UNICEF ohjaa saamansa lahjoitustuotot kansainväliselle UNICEFille, jonka kautta apu menee tehokkaasti perille kohdemaihin. Se, miten nopeasti lahjoitusvarat otetaan käyttöön auttamaan maailman lapsia, riippuu hieman lahjoituskohteesta.
Hätäapukeräyksen alkaessa siihen lahjoitetut varat ohjataan eteenpäin mahdollisimman pian. Sen jälkeenkin hätäapuun annetut lahjoitukset toimitetaan eteenpäin aina tarpeen mukaan, jotta apua saadaan perille nopeasti.
UNICEFin pitkäjänteisempää työtä tukevaan Lastenrahastoon tehdyt lahjoitukset puolestaan tilitetään vuosittain tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen.
UNICEFilla on liki 80 vuoden kokemus avun viemisestä perille lapsille ja heidän perheilleen hyvinkin haastavissa olosuhteissa. YK:n lastenjärjestönä meillä on myös valtavat verkostot yli 190 maassa, joiden avulla apu saadaan perille luotettavasti ja tehokkaasti.
Kehitysyhteistyötä valvotaan, seurataan ja arvioidaan paljon enemmän kuin useampia Suomen muita yhteiskunnallisia toimintoja. Lukemattomat riippumattomat arvioinnit ovat osoittaneet, että kehitysyhteistyö on tuloksellista. Kehitysyhteistyössä tapahtuu äärimmäisen vähän väärinkäytöksiä ja jos niitä tapahtuu, käytetyt varat peritään takaisin. Esimerkiksi vuonna 2022 kaikista Ulkoministeriön myöntämistä kehitysyhteistyömäärärahoista 0,37 %:ssa todettiin virheellisyyttä.
Myös UNICEFin työn edistymistä ja varojen käyttöä seurataan tiiviisti ja niistä on olemassa raportteja, joihin kuka tahansa voi tutustua. Suomen UNICEFin vuosikatsauksessa kerromme tarkasti taloudestamme, minkä verran rahoitusta olemme saaneet ja mihin se on käytetty. Kansainvälisen UNICEFin tilintarkastuskertomukset ovat saatavilla julkisina asiakirjoina United Nations Board of Auditors –sivuilla.
UNICEFilla on myös oma sisäisen tutkinnan ja tarkastuksen toimisto, joka tekee vuosittain sisäisiä toiminnantarkastuksia maaohjelmiin, aluetoimistoihin ja päämajan osastoihin. Sisäisen tarkastuksen raportit ovat julkisia ja kaikkien luettavissa.
Suomikin tukee rahallisesti UNICEFia, ja seuraa UNICEFin varojen käyttöä ja työn tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Suomen kehitysyhteistyön viimeisimmässä tulosraportissa 2022 todetaan, että ”kaikki Suomen pääasialliset YK-kumppanit saavuttivat pääsääntöisesti niille asetetut tavoitteet”.
Työn tuloksista ja avun perille pääsystä kerromme tarkemmin vuosikatsauksessamme. UNICEFin kansainvälisestä avoimuusportaalista voi kuka tahansa tutkia, mille alueille ja mihin hankkeisiin varoja on käytetty ja mitä niillä on saatu aikaan.
