Järjestöjen kannanotto ilmastolain puolesta
16.4.2025
Ilmastolain tavoitteesta, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035, tulee pitää kiinni. Hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä on edelleen saavutettavissa oleva tavoite ja riittävät toimet tämän tavoitteen saavuttamiseksi tulee varmistaa poliittisin päätöksin. Määrätietoisella politiikalla ja tavoitteen mukaisilla toimilla Suomi myös osoittaa tekevänsä globaalisti oikeudenmukaisen osuutensa ilmastokriisin hillinnässä.
Kannanoton allekirjoittaneiden 40 tahon perustelut
”Ilmastonmuutos uhkaa lasten henkiinjäämistä, kehitystä, koulutusta ja turvallisuutta. Jo miljardi lasta elää äärimmäisen riskin maissa. Ilmastotoimet ovat lapsenoikeustekoja. Maailma tarvitsee Suomen esimerkkiä, sillä hiilineutraalisuuden saavuttaminen on välttämätöntä.”
–Suomen UNICEFin pääsihteeri Annina Tanhuanpää
”Hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä ei ole vain ilmastotavoite – se on talousstrategia. Akavan tilaaman Oxford Economicsin selvityksen mukaan tavoitteen saavuttaminen kasvattaisi Suomen BKT:tä ja nostaisi palkkatasoa merkittävästi. Globaali edelläkävijyys on tilaisuus, jota Suomen talous ei voi jättää käyttämättä.” –Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren
”Ilmastolain tavoite, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035, on erityisen tärkeä Allergia-, iho- ja astmaliitolle. Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten lisääntyneet allergiat ja hengitystieoireet, ovat suoraan yhteydessä ympäristön muutoksiin. Hiilineutraalisuuden saavuttaminen auttaa vähentämään ilmansaasteita ja parantamaan ilmanlaatua, mikä on elintärkeää allergioista, astmasta ja ihosairauksista kärsiville. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää määrätietoista politiikkaa ja konkreettisia toimia, joilla varmistetaan terveellisempi ja turvallisempi ympäristö kaikille.”
–Allergia-, iho- ja astmaliiton toiminnanjohtaja Paula Hellemaa
”Ilmastokriisi on maailman suurin ihmisoikeuskriisi. Ilmaston kuumeneminen uhkaa miljardien ihmisten oikeuksia mm. elämään, ruokaan, veteen, asuntoon ja toimeentuloon. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vahvistanut, että valtioilla on velvollisuus toimia näitä uhkia vastaan riittävillä ja oikea-aikaisilla ilmastotoimilla. Suomella on vahva ilmastolaki ja sen tavoitteista ja aikataulusta tulee pitää kiinni.”
–Amnesty International Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
”Ilmastolain tavoitteen saavuttaminen edellyttää ruoantuotantoon puuttumista. Ilmastoa kuumentavan ja luontokatoa aiheuttavan eläintuotannon sijaan on tuettava kasviproteiinien tuotantoa. Eläintuotannon korvaaminen ilmaston kannalta kestävämmillä vaihtoehdoilla edistää niin eläinoikeuksia kuin kansanterveyttäkin.”
–Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs
”Ilmastokriisi aiheuttaa jo nyt valtavan määrän kärsimystä ja tilanne tulee pahenemaan entisestään, jos emme toimi NYT. Ilmastokriisin pysäyttäminen on elinehtomme, ja vaatii kunnianhimoisia toimia päättäjiltä, ei takapajuista peruuttamista.”
–Changemakerin varapuheenjohtaja Jemina Fallenius
”Creatura kannattaa ilmastolain tavoitteesta kiinni pitämistä, koska tavoitteesta kiinni pitäminen parantaa Suomen asemaa globaalin oikeudenmukaisuuden edelläkävijänä sekä luo ennakoitavan toimintaympäristön yrityksille investoida puhtaaseen teknologiaan Suomessa.”
–Creatura Think & Do Tank ry:n toiminnanjohtaja Timo Kuusiola
”Yksi merkittävä syy hiilinielujen romahtamiseen on siirtymä fossiilisten polttoaineiden poltosta puun polttoon energiantuotannossa. Jos hallitus laajentaisi energiaveroa koskemaan myös puun polttoa, sekä siirtäisi nykyisen puupolttoaineiden verotuen (440 miljoonaa euroa vuodessa) puhtaiden uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen varsinkin kunnissa, hallitus osoittaisi ottavansa ilmastotavoitteet vakavasti.”
–Ei polteta tulevaisuutta kampanjakoordinaattori Varpu Sairinen
”Elämme ilmastoromahduksen aikaa, emmekä voi missään nimessä luopua vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta. Kyse ei ole vain metsistä, vaan myös siitä, annammeko valtaapitävien uhrata yhteisen tulevaisuuteemme lyhytnäköisen voitontavoittelun nimissä. Hallitus hakkaa ainutlaatuiset metsämme, tärvelee kansallismaisemamme ja polttaa maan nykyistenkin sukupolvien jalkojen alta. Kyse on myös globaalista oikeudenmukaisuudesta: jo nyt elinolosuhteet ovat muuttuneet sietämättömiksi monilla alueilla, saarivaltiot jäävät nousevan merenpinnan alle, pikkulapset kuolevat hirmuhelteissä ja kuivuus tuhoaa satoja. Suomi ei voi olla tekemättä omaa osuuttaan ilmastoromahduksen hillitsemiseksi!”
–elokapinallinen Aino Manner
”Ilmastokriisi aiheuttaa mittaamatonta kärsimystä ja turhaa kuolemaa toisenlajisille eläimille. Tällä hetkellä eläimet ovatkin ilmastokriisin selkeimpiä uhreja. Siksi ilmastonmuutoksen torjuminen on myös eläinoikeuskysymys!”
–Eläinoikeusakatemian puheenjohtaja, filosofi Elisa Aaltola
”Ilmastokriisi uhkaa kaikkea elämää maapallolla. Siksi sen ehkäiseminen on valtava oikeudenmukaisuuskysymys myös muunlajisia eläimiä kohtaan. Eläinteollisuus on myös yksi merkittävimpiä päästölähteitä Suomessa, ja siksi Eläinoikeusjuristit pitää perusoikeuksien myöntämistä eläimille yhtenä tärkeimpänä ilmasto-oikeudenmukaisuustekona.”
–Eläinoikeusjuristien varapuheenjohtaja Anna Turkki
”Ihmisen terveys on vahvasti sidoksissa ilmaston ja planeetan terveyden kanssa. Ilma, jota hengitämme, vaikuttaa terveyteemme ja meidän tulee pyrkiä hiilineutraaliuteen. Tämä korostuu erityisesti keuhkosairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.”
–keuhkoalan asiantuntijajärjestö Filha ry:n pääsihteeri, professori Tuula Vasankari
”Suomella on kaikki mahdollisuudet, resurssit ja osaaminen toimeenpanna ilmastolaki. Hiilineutraaliksi maaksi kiriminen on taloudellinen etumme. Se on myös tämän suuret historialliset kasvihuonekaasupäästöt omaavan kansamme globaali velvollisuus ilmastokatastrofeista rajusti kärsiviä kehittyviä maita kohtaan.”
–Fingon vaikuttamisen ja oppimisen johtaja Ilmari Nalbantoglu
”Yrityksillä on velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia, ja siksi niiden on vastattava ripeästi ilmastokriisiin. Yritysten toimien tueksi tarvitaan johdonmukaista ilmastopolitiikkaa. Päästöjen vähentämisestä ja hiilivapaasta liiketoiminnasta tulee tehdä markkinoilla toimimisen ehto. Siksi Suomen tulee pitää kiinni lakiin kirjatusta tavoitteesta hiilineutraaliudesta viimeistään vuonna 2035 ja varmistaa määrätietoisilla politiikkatoimilla tavoitteen saavuttaminen.”
–Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér
”Suomella on ilmastolaki, josta saamme olla ylpeitä. Se on huomattu maailmalla, houkuttanut investointeja ja avannut ovia. Nyt, kun edessä on haasteita, ei Suomi tietenkään luovuta, vaan meidän on oltava luottopelaaja. Täällä haasteet selätetään ja ilmastotavoitteet viedään kunnialla maaliin.”
–Greenpeace Suomen maajohtaja Touko Sipiläinen
”Suomen tulee pitää kiinni ilmastolain tavoitteesta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamille haitallisille terveysvaikutuksille ovat erityisen alttiina lapset, iäkkäät sekä pitkäaikaissairauksia sairastavat. Hauraassa ja haavoittuvassa asemassa olevien terveyden suojeleminen ilmastonmuutoksen haittavaikutuksilta hyödyttää kaikkia. Hengitysterveys on jokaisen oikeus.”
–Hengitysliitto ry:n toiminnanjohtaja Markku Hyttinen
”Ilmastolain vesittäminen olisi paitsi katastrofaalista Suomen kokonaispäästöjen kannalta, se myös heikentäisi suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Teollisuus tarvitsee edelläkävijyyteen vakaan ja oikeaan suuntaan työntävän sääntely-ympäristön siirtyäkseen mahdollisimman vähäpäästöisiin tuotantotapoihin investointipäätöksissään, eikä tätä kehitystä Petteri Orpon hallituksen pidä lähteä nyt vaikeuttamaan tai jopa estämään. Ymmärtääkö hallitus itse mitä se on tekemässä?”
–Hiilivapaan Suomen toiminnanjohtaja Minna Sumelius
”Ilmastokriisillä on ja tulee olemaan entistä enemmän vaikutuksia myös ihmisoikeuksien toteutumiseen niin Suomessa kuin maailmalla. Suomen on pidettävä kiinni ilmastolain hiilineutraalisuustavoitteesta ja pikemminkin kiihdytettävä kuin höllennettävä sen eteen tehtäviä määrätietoisia toimenpiteitä.”
–Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Robert Salin
”Ilmastohätätila muodostaa välittömän ja systemaattisen uhan lasten oikeuksille ympäri maailman. Jarruttamalla ilmastotoimissa, varastamme lapsiltamme tulevaisuutta. Eräs lapsi sanoitti tämän hyvin YK:n lapsen oikeuksien komitealle vuonna 2016: 'Haluaisin sanoa aikuisille, että me olemme tulevat sukupolvet, ja jos te tuhoatte maapallon, missä me sitten elämme?'”
–Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes
”Meidän on jätettävä tämä maa vähintään yhtä hyvässä tai paremmassa kunnossa tuleville sukupolville kuin mihin itse synnyimme. Suomen tulee pitää kiinni tavoitteestaan olla hiilineutraali 2035 mennessä. Se on palvelus lapsillemme ja palvelus koko planeetalle.”
–Luontoliitto ry:n toiminnanjohtaja Riku Eskelinen
”Lääkärit: Ilmastolain tavoitteita ei saa vesittää, koska silloin rikotaan ihmisten oikeutta terveyteen.”
–Lääkärin sosiaalinen vastuu LSV ry:n puheenjohtaja Hanna Rintala
”Ilmastolain tavoite hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä on keskeinen. Marttaliiton näkökulmasta johdonmukainen ilmastopolitiikka on osa globaalia vastuutamme sekä samalla hyvinvoinnin ja toivon perusta tuleville sukupolville.”
–Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä
”Ilmastokriisi on myös mielenterveyskriisi. Tarvitsemme mielenterveyden voimavaroja selviytyäksemme ilmastokriisin keskellä ja kyetäksemme ratkaisemaan siihen liittyviä ongelmia ja rakentamaan hyvää ja kestävää elämää.”
–MIELI Suomen Mielenterveys ry:n lasten ja nuorten mielenterveystyön johtaja Satu Raappana
”Ilmastokriisi on mitä suurimmassa määrin ihmisoikeuskysymys. Tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen maailman rakentamisessa myös ilmastokriisin hidastamiseen tähtäävät toimet ovat elintärkeitä. Ilmastokriisin seurauksista kärsivät kaikkein eniten naiset ja lapset. Naiserityisen työn ja yhdenvertaisuustyön tekeminen Suomessa on työtä myös globaalin oikeudenmukaisuuden ja ilmastokriisin hillinnän eteen. Naistenkartano ry kannustaa pitämään kiinni ilmastolain tavoitteista ja ilmastokriisin hillinnästä niin Suomessa kuin globaalisti”
–Naistenkartanon ry:n toiminnanjohtaja Anna Vuorio
”Opiskelijoiden mielenterveyden kannalta ilmastokriisin hillitseminen on erittäin tärkeää, koska se vähentää ilmastoahdistusta, turvaa tulevaisuutta ja luo toivoa, mikä edistää psyykkistä hyvinvointia ja opiskelukykyä.” –Nyyti ry:n puheenjohtaja Sonja Naalisvaara
”Ilmastonmuutos altistaa yhteiskunnat äärimmäisille sääilmiöille ja luonnonkatastrofeille, joissa näkövammaiset ihmiset ovat hyvin heikossa asemassa. Ilmastonmuutoksen torjunta on myös ihmisoikeustyötä.”
–Näkövammaisten liiton hallituksen puheenjohtaja Kari Vähänen
”Ilmastonmuutos uhkaa kaikkia lajeja ja aiheuttaa kärsimystä niin ihmisille kuin muille eläimille. Ekosysteemien tuhoutuminen on jo käynnissä. Ilmastokriisin hillitseminen vaatii ripeitä toimia – eläintuotannon vähentäminen ja siirtyminen kasvispainotteiseen ruokavalioon ovat keskeisiä keinoja kohti hiilineutraaliutta.”
–Oikeutta eläimille toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara
”Ilmastokriisiin syntyvät lapset perivät ilmastonmuutoksen vakavimmat seuraukset. Ilmastotoimiin, joissa huomioidaan lapset ja heidän tulevaisuutensa, on ryhdyttävä aktiivisesti, sillä ilmastokriisi uhkaa lasten tulevaisuutta vahvemmin kuin koskaan aiemmin.”
–Pelastakaa Lapset pääsihteeri Kaisa Leikola
”Ilmastokriisi vaikuttaa erityisesti kehittyvien maiden tyttöjen elämään ja oikeuksiin. Ilmastotavoitteiden lykkääminen vaarantaisi heidän pääsynsä koulutukseen, terveydenhuoltoon ja turvallisuuteen sään ääri-ilmiöiden voimistuessa. Suomen on tuettava kehittyviä maita ja toteutettava riittävät ilmastotoimet.”
–Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen
”Ilmastolaista kiinni pitäminen on kohtalonkysymys talvien suojelulle. Hillitsemällä ilmastonmuutosta voimme vielä vaikuttaa siihen, miten paljon lunta sekä talvisia päiviä Suomessa on tulevaisuudessa. Pidetään siis kiinni sovitusta ja varmistetaan, että jatkossakin suomalaisilla on mahdollisuus harrastaa rakkaita talvilajeja sekä nauttia talvisen luonnon tuomasta riemusta ja ilosta.”
–POW Finlandin puheenjohtaja Heidi Kalmari
”Suomella on tärkeä rooli olla vastuullinen esimerkki ja tehdä globaalisti oikeudenmukainen osuutensa osana ilmastokriisin hillintää.”
–SASK:n toiminnanjohtaja Juska Kivioja
”Eläimet kärsivät ilmaston lämpenemisestä monin eri tavoin. Esimerkiksi monet luonnonvaraiset eläimet kärsivät muuttuvista olosuhteista. Ilmastolain tavoitteessa pysyminen on tärkeää ja SEY tukee tavoitetta.”
–SEY Suomen eläinsuojelun toiminnanjohtaja Kati White
”Suomessa on paljon edelläkävijäyrityksiä, jotka hyötyvät ilmastolakiin kirjatusta kunnianhimoisesta hiilineutraalisuus2035-tavoitteesta mm. viennin lisääntymisenä. Lisäksi ilmastolain tavoite houkuttaa puhtaista investoinneista kiinnostuneita kansainvälisiä toimijoita, lupaamalla vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön ”
–Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta
”Hallitus itse vakuutti viime syksynä korkeimmalle hallinto-oikeudelle, että se tulee tekemään toimia Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä. Nyt on näytön paikka: puoliväliriihestä on saatava konkreettisia ilmastotoimia erityisesti maankäyttösektorilla, jossa lisätoimien tarve on ylivoimaisesti suurin tällä hetkellä.”
–Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola
”Lähetysseura näkee työnsä kautta, kuinka kuumenemisen seuraukset nakertavat vaivalla saavutettuja kehitysvaikutuksia ilmastokriisin eturintamassa. Viesti etelän kirkkokumppaneiltamme on selvä: he voivat tukea muutoksille alttiita ihmisryhmiä sopeutumaan, mutta Suomen kaltaisten vauraiden maiden pitää tehdä kaikkensa päästöjen vähentämiseksi.”
–Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala
”Sitoutuminen hiilineutraalisuus 2035 tavoitteeseen tukee Suomen mainetta yhtenä vihreän siirtymän edelläkävijämaana, ja antaa kansainvälisille yrityksille vakautta investointipäätöksiä tehtäessä. Samalla se kannustaa suomalaisia yrityksiä puhtaisiin tuotteisiin ja palveluihin, joilla on koko ajan kasvavia markkinoita globaalisti.”
–STTK:n puheenjohtaja Antti Palola
”Päättäjien on mahdollistettava reilu siirtymä kohti sosiaalisesti ja ilmastollisesti kestävää, hiilineutraalia hyvinvointia. Toimenpiteiden on vähennettävä sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta, ei lisättävä sitä.”
–Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar
”Määrätietoinen sitoutuminen tavoitteeseen antaa nuorille viestin siitä, että poliittiset päätöksentekijät ottavat tulevaisuuden tosissaan. Tunne ry toimii nuorten ympäristötunteiden parissa ja tiedämme, että vakavasti otettava päätöksenteko lievittää nuorten huolta ja pelkoa tulevaisuudesta sekä vahvistaa tulevaisuususkoa, joka on kokenut romahduksen (mm. Nuorisobarometri 2024).”
–Tunne ry:n toiminnanjohtaja Taneli Saari
”Ihminen on aiheuttanut toimillaan vakavia ympäristöhaittoja, jotka vaarantavat maapallon elinkelpoisuuden. Kestävä tulevaisuus edellyttää, että ympäristönsuojelu asetetaan poliittisen päätöksenteon ytimeen ja varmistetaan tehokkaalla lainsäädännöllä.”
–Vegaaniliitto ry:n puheenjohtaja Heidi Riihimäki
”Juuri Suomessa on tärkeä edistää kansallista ilmastotyötä, sillä pienenä maana ilmastokriisin tuomat haasteet voivat olla huomattavan suuret. On oltava rohkea edelläkävijä, joka vie sovitut tavoitteet kunnialla maaliin ja näyttää esimerkkiä myös muille.”
–Viral Vegans ryn luova johtaja Pavel Tahkovuori
