Lausunto kehityspolitiikan ylivaalikautiseen selontekoon

Suomen UNICEFin lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle 24.11.2021

Suomen UNICEF kiittää mahdollisuudesta lausua Suomen ylivaalikautisesta kehityspoliittisesta selonteosta. Lausuntomme noudattelee selonteon rakennetta.

Yleistä

On hyvä, että koulutus on tunnistettu monessa kohtaa selontekoa. Koulutukseen liittyvät haasteet ovat edelleen keskeinen kehityksen este monissa kehittyvissä maissa, ja koulutus on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Koulutuksella on myös kansalaisten tuki - UM:n teettämän vuosittaisen kehitysyhteistyön mielipidemittauksen mukaan suomalaiset ovat toistuvasti sitä mieltä, että juuri koulutukseen panostamalla Suomi voi tehdä tehokasta ja pitkävaikutteista kehitysyhteistyötä. Myös Suomen UNICEFin kokemuksen mukaan koulutussektorin tukeminen kehittyvissä maissa on yksityishenkilöille sekä yrityskumppaneille tärkeä teema kehitysyhteistyössä.

Selonteossa todetaan, että lapsen oikeudet ovat osa Suomen kehitysyhteistyöllä tehtävää ihmisoikeuksien edistämistä. Selonteossa on vahva sitoumus tyttöjen oikeuksille, sekä monille sellaisille teemoille, jotka ovat tärkeitä myös kehittyvien maiden lapsille: oikeus koulutukseen, puhtaaseen veteen ja terveyteen. Selonteossa puhutaan kuitenkin useassa kohtaa vain nuorista, vaikka näissä kohtaa olisi yhtä tärkeä nostaa esiin lapset. Selonteossa tulisikin varmistaa systemaattisemmin lasten huomioiminen haavoittuvana ryhmänä ja puhua nuorten lisäksi myös lapsista.

Selonteon mukaan Suomen tiivis yhteistyö monenkeskisen järjestelmän toimijoiden, kuten YK:n lastenjärjestön UNICEFin, kanssa jatkuu jatkossakin. Tämä on erittäin tärkeää. Koulutussektorilla monenkeskiset kumppanuudet tarjoavat usein muita kehitysyhteistyön kanavia suoremman pääsyn viranomaisyhteistyöhön opetussektorin systeemitason muutosten ajamiseksi. Monenkeskisillä toimijoilla on myös usein pääsy sellaisille alueille, joilla toimii vähemmän kehityskumppaneita, mahdollistaen maantieteellisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tavoittamisen.

Selonteon luku 1. Suuret haasteet – suuret mahdollisuudet

Selonteon tilanneanalyysissä todetaan osuvasti, että ”vaikka valtaosa maailman lapsista pääsee nykyisin aloittamaan koulun, monissa kehittyvissä maissa koulunkäynti usein keskeytyy, erityisesti tytöillä” ja, että “yksi kehityksen olennaisimpia edellytyksiä on laadukas ja kaikkien saavutettavissa oleva koulutus.” Kouluun pääsy on edelleen vakava globaali ongelma etenkin haavoittuvassa asemassa olevien lasten kohdalla – UNICEFin tietojen mukaan köyhimpien perheiden tytöistä 44 % ja pojista 34 % ei ole koskaan käynyt koulua tai on lopettanut koulun kesken. Merkittävä syy haavoittuvassa asemassa olevien lasten oppimisen vaikeuksiin on se, että julkisten opetussektorin varoista valtaosa ohjataan paremmin toimeentulevien perheiden lasten koulutukseen. UNICEF suositteleekin, että vähintään 20 % valtion koulutusbudjetista kohdennetaan köyhimmille ja haavoittuvaisimmille lapsille.

• Suomi haavoittuvien lasten koulutuksen tukijana voi politiikkadialogissaan kahdenvälisten koulutussektorin kumppanimaiden kanssa vaikuttaa siihen, että 20 % -tavoite toteutuu kohdemaiden julkisten koulutussektorin varojen kohdentamisessa. Haavoittuvassa asemassa olevien lasten koulutusta voidaan edistää esimerkiksi kohdentamalla varoja erityisesti perusopetukseen, jossa köyhien perheiden lasten osuus oppilaista on suurin.
• Suomi voi varmistaa 20 % -tavoitteen toteutumisen Suomen koulutussektorin kehitysyhteistyön rahoituksen kohdentamisessa. Näitä rahoituskohdennuksia lapsille tulisi seurata jatkossa systemaattisemmin Suomen kehityspolitiikassa, käsittelemme näitä lausunnon luvun 8 yhteydessä.

Selonteon luku 4. Suomen vahvuuksiin nojautuvat kehityspolitiikan päätavoitealueet

On hienoa, että koulutus tunnistetaan selonteossa omana päätavoitealueenaan, kun se on tähän saakka ollut osa kestävien yhteiskuntien painopistettä. Luvussa mainitut Suomen tavoitteet koulutuksen kehittämisessä ovat myös UNICEFin kokemuksen mukaan erittäin relevantteja tapoja edistää koulutuksen toteutumista. Koulutus on kuitenkin kuvattu tässä kohtaa selontekoa kovin kapeasti verrattuna muihin päätavoitealueisiin.

• On tärkeä varmistaa, että Suomen panos koulutukseen yhtenä Suomen kehityspolitiikan päätavoitealueista näkyy myös kehitysyhteistyörahoituksen kohdentumisessa koulutukseen.

Selonteko linjaa Suomen keskittyvän kehitysyhteistyössään erityisesti perusopetukseen ja toisen asteen sekä ammatilliseen koulutukseen. On erittäin valitettavaa, että Suomen koulutusjärjestelmän yksi keskeinen elementti eli varhaiskasvatus ja esiopetus on rajattu tästä ulkopuolelle. Suomen varhaiskasvatusosaaminen on globaalissa vertailussa ensiluokkaista. Myös Suomen kehitysyhteistyötuella toteutetaan tärkeitä varhaiskasvatuksen hankkeita, ja varhaiskasvatus tunnistetaan Suomen kehitysyhteistyön seurannan tuloskartoissa. Tutkimukset osoittavat vahvasti varhaislapsuuden suuren merkityksen lapsen ja yhteiskunnan kehitykselle. Investoinnit pikkulasten oppimiseen, sekä sosiaalisten taitojen edistämiseen on osoitettu yhteiskunnan kannalta kannattavimmiksi sijoituksiksi. Vaikka varhaiskasvatuksen edut tunnustetaan laajasti, vain joka viides lapsi alhaisen tulotason maissa osallistuu varhaiskasvatukseen. UNICEFin tavoite on, että valtiot kohdentavat vähintään 10 % koulutusbudjetistaan varhaiskasvatukseen.

• Toivomme, että selontekoon lisätään Suomen koulutusalan kehityspolitiikan tavoitteeksi pääsy laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.

Selonteon mainitsemien digitaalisten keinojen etsiminen koulutussektorin haasteiden ratkaisemiseen - etenkin kriisi- ja konfliktitilanteissa - on erittäin tarpeellista. Yli puolet maailman lapsista on edelleen digitaalisen kuilun väärällä puolella ilman pääsyä digitaalisen oppimisen piiriin. Koronan myötä kuilu on syventynyt entisestään. Tietoverkkoihin pääsyä tulee tukea; opettajien, ja koululaisten – etenkin tyttöjen – digitaitojen kehittämiseen tulee panostaa; ja digitaalisia oppimismateriaaleja kehittää edelleen. Samalla on tärkeää varmistaa, että myös perinteisiä low-tech ja off-line menetelmiä on edelleenkin käytettävissä ennen kuin kaikki oppilaat on saatu yhdistettyä verkkoon. Suomelta ja suomalaisilta toimijoilta löytyy erilaisia ratkaisuja oppimisen digitalisaatioon, yhteistyö näissä teemoissa toivotetaan UNICEFissa jatkossakin tervetulleeksi. 

• Haavoittuvassa asemassa olevien lasten kuten kielivähemmistöihin kuuluvien lasten, vammaisten lasten, pakolaislasten ja syrjäseuduilla asuvien lasten oppiminen tulee erityisesti ottaa huomioon niin digitaalisten kuin perinteisempienkin menetelmien kehittämisessä.

Selonteon luku 5. Humanitaariset periaatteet ohjaavat hätäapua

Selonteossa todetaan, että ”Kaikessa humanitaarisessa toiminnassa on tärkeä huomioida haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset kuten naiset, tytöt ja vammaiset henkilöt.” Humanitaarisissa kriiseissä on ensiarvoisen tärkeää turvata jokaisen lapsen oppiminen. Tällä hetkellä noin 128 miljoonaa kouluikäistä (perus- ja toisen asteen) lasta on poissa koulusta kriisien koettelemissa maissa, ja vain puolet pakolaislapsista osallistuu perusopetukseen. Silti vain 2,6 % kaikesta maailman humanitaarisesta rahoituksesta kohdistuu koulutukseen. Humanitaarisen avun tarpeen nyt kasvaessa maailmassa on koulutussektorille humanitaarisessa rahoituksessa varattava jatkossa enemmän resursseja.

• Selonteossa tulisi tunnistaa vahvemmin koulutuksen merkitys Suomen kehityspoliittisena painopisteenä myös humanitaarisessa avussa.

Selonteon luku 8. Suomen kehityspolitiikka tuottaa tuloksia

On tärkeää, että Suomen kehityspolitiikan seuranta perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja kansainvälisiin kehitysseurannan ja -evaluoinnin hyviin käytäntöihin. Tämän lisäksi kehityspolitiikan tulosohjauksessa ja seurannassa tulee huomioida Suomen kehitysyhteistyölle keskeisten kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja niiden toimeenpanoon annetut ohjeet.

Lapsenoikeusperustaisuuden vahvistamista suomalaisessa valtionhallinnossa kehitetään parhaillaan mm. edistämällä lapsivaikutusten arviointia sekä lapsibudjetointia. Lapsibudjetoinnin systemaattisella käyttöönotolla voitaisiin esimerkiksi varmistaa, että riittävä osuus koulutussektorin kehitysyhteistyömäärärahoista kohdistuu juuri haavoittuvassa asemassa oleville lapsille kehittyvissä maissa.  Lapsiin kohdistuvien kehitystulosten kattavampaa seurantaa ja raportointia tulisi myös kehittää. Nämä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen yleiset täytäntöönpanotoimet tulee ottaa käyttöön myös kehitysyhteistyön tuloksellisuuden varmistamiseksi.

• Kehitysyhteistyön tulosraportteihin ja evaluaatioihin on sisällytettävä jatkossa arvio siitä, mitä tuloksia on saatu aikaan lapsille.
• Lapsibudjetointi tulee ulottaa Suomen kehitysyhteistyövarojen käyttöön osana selonteon mukaista sitoumusta analysoida numeerista ja laadullista tulostietoa.

Selonteon luku 10. Kestävää kehitystä tuetaan monimuotoisella rahoituksella

Virallisen julkisen kehitysyhteistyörahoituksen osalta tarvitaan tiekartta 0,7 % BKTL-osuuden saavuttamiseksi. Ilman sitä tavoitteen saavuttaminen aikataulussa vuoteen 2030 mennessä vaikuttaa epätodelliselta kun osuus pysyttelee vuodesta toiseen 0,5 % tienoilla.

On erinomaista, että myös Suomi kehittää uusia keinoja kanavoida yksityisiä rahavirtoja ja investointeja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sijoitusinstrumentit tuovat UNICEFin kokemuksen mukaan uusia toimijoita kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi lapsille. Suomen kehitysyhteistyövaroilla Suomeen perustettava UNICEFin innovatiivisen rahoituksen keskus on merkittävä panostus. Innovaatiokeskuksen tavoitteena on edistää ESG- ja vaikuttavuussijoittamista lapsiin kohdistuviin kestävän kehityksen tavoitteisiin aikaisempaa suuremmassa mittakaavassa. Lapsinäkökulman huomioimista investointitoiminnassa ns. ”lapsilinssin” -kautta tullaan myös edistämään. Suunnitteilla on myös oppimisen kriisin ratkaisuun soveltuvia rahoitusmalleja, kuten tyttöjen digitaitojen edistämiseksi perustettava tulostenhankintarahasto. Yhteistyötä tullaan tekemään myös suomalaisen innovaatioekosysteemin toimijoiden kanssa.

• On tärkeää, että innovatiivisessa rahoituksessa edistetään rahoitusinstrumentteja, jotka kattavat koko innovaation kehityspolun, myös ”kuolemanlaakson”.
• Lasten ääni on vielä varsin vähäinen investointipäätöksissä. Uusien kestävän kehityksen rahoitusmallien kehittelyssä tulee varmistaa lapsiin kohdistuvien vaikutusten huominen.
• Monitoimijayhteistyötä kehitettäessä on erittäin tärkeää varmistaa, että kehittyville markkinoille suuntaavilla yrityksillä on riittävä ymmärrys paikallisesta toimintaympäristöstä ja sen ekosysteemistä.

Selonteon luku 11. Kestävää kehitystä edistetään innovaatioin

Selonteon kuvaus innovaatioiden hyödyntämisestä vastaa sitä käsitystä, joka Suomen innovaatioajattelusta ja -käytänteistä on välittynyt UNICEFille jo vuosien ajan Suomen kanssa toteutetussa innovaatioyhteistyössä. On hyvä, että selonteko tunnistaa myös sosiaaliset ja toimintatapoihin liittyvät innovaatiot, sillä teknologiset innovaatiot tuntuvat usein saavan muita enemmän huomiota kehityspoliittisessa keskustelussa.

Myös koulutussektorilla erilaisten innovaatioiden rooli on keskeinen. Suomen kehitysrahoituksella pian toimintansa aloittava UNICEFin oppimisen innovaatiokeskus ryhtyy etsimään yhdessä eri toimijoiden kanssa ratkaisuja kehittyvien maiden oppimisen haasteisiin. UNICEFin kokemuksen mukaan innovaatiotyössä on keskeistä pystyä tuomaan eri alojen toimijoita yhteen jakamaan osaamistaan, testaamaan uusia ideoita, synnyttämään uusia kumppanuuksia eri toimijoiden välille, kokoamaan rahoitusta, sekä varmistamaan onnistumisten skaalautuminen niin että ne siirtyvät osaksi koulutussektorin toimintaa kehittyvissä maissa.

• Selonteossa tulisi nostaa selkeämmin esiin innovaatioiden merkitys myös globaalin oppimisen kriisin ratkaisussa ja Suomen rooli innovaatioiden tukijana koulutussektorilla. Tässä Suomella on aidosti mahdollisuus toimia koulutussektorin edelläkävijänä kehitysyhteistyössä globaalisti.

Mirella Huttunen
Julkishallintotyön johtaja

Tarmo Heikkilä
Erityisasiantuntija
Lapsen oikeudet ja kehityspolitiikka

Suomen UNICEF ry
Lautatarhankatu 6
00580 Helsinki
Finland