Suomalaisten YK-toimijoiden kannanotto valtionvarainministeriön esitykseen valtion talousarvioksi 2021

Suomi tarvitsee YK:ta ja YK Suomea

Suomi on sitoutunut hallitusohjelmassaan monenkeskiseen yhteistyöhön ja osoittanut sitoutumistaan käytännössä muun muassa tukemalla YK:ta koronakriisin hoidossa. Monenkeskinen yhteistyö on avainasemassa niin koronapandemian nujertamisessa, kestävän kehityksen edistämisessä kuin ilmastonmuutokseen vastaamisessa. Suomen tuen jatkuvuus monenkeskiselle järjestelmälle herättää kuitenkin huolta.
Globaalin vastuunkannon näkökulmasta olisi tärkeää, että Suomi pitäisi kiinni monenkeskisen rahoituksen tavoitteistaan. Johdonmukaisella ja vahvalla YK-politiikalla sekä YK-rahoituksella on myös merkitystä Suomen asemoituessa osaksi YK-järjestelmää ja kampanjoidessa ihmisoikeusneuvoston ja turvallisuusneuvoston jäsenyyksistä.

Suomen Pakolaisavun, Suomen UNICEFin, UN Women Suomen, ja YK-liiton kannanotot vuoden 2021 talousarvioesitykseen

1. YK-järjestöjen kehitysyhteistyön rahoitusta tulee nostaa hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti

- Olemme iloisia siitä, että vuoden 2021 budjetissa sitoudutaan nostamaan kehitysyhteistyömäärärahoja kohti 0,7 % bktl -tavoitetta sekä siitä, että parlamentaarisen työryhmän toiminta hallituskaudet ylittävän tiekartan luomiseksi on käynnistynyt.

- Samaan aikaan kannamme huolta kehitysyhteistyön rahoituksen ennustettavuudesta ja pitkäjänteisyydestä. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä on karsittu myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuosilta 2022-2025 yhteensä 105 miljoonaa euroa suhteessa UM:n alkuperäiseen ehdotukseen. 14 % näistä valtuuksien vähennyksistä kohdentuu monenkeskiseen yhteistyöhön.

- Monenkeskisen yhteistyön rahoitusta esitetään leikattavaksi jo vuoden 2021 budjetissa 8 miljoonalla eurolla kuluvan vuoden budjettiin verrattuna. Monenkeskisen yhteistyön momentilla (24.30.66) on valtava lovi jo edellisen hallituksen jäljiltä, jolloin YK-järjestöjen kautta kanavoitavasta tuesta leikattiin yli puolet.
- Monenkeskisen kehitysyhteistyön momentilta osoitetaan mm. YK-järjestöille elintärkeää yleisavustusta. Suomi on osana kansainvälistä avunantajayhteisöä sitoutunut kasvattamaan korvamerkitsemättömän rahoituksen osuutta, sillä se mahdollistaa rahoituksen kohdentamisen joustavasti ja tehokkaasti sinne, missä tarve on suurin. Yleistuki mahdollisti esim. YK-järjestöjen nopean reagointikyvyn koronapandemian puhjetessa ennen koronaan korvamerkittyjen tukipakettien maksatuksia. Leikkaukset antavat kansainväliselle yhteisölle erittäin huolestuttavan signaalin Suomen suhtautumisesta YK-järjestöjen yleisrahoitukseen.
- VM:n esitys on ristiriidassa sekä hallitusohjelman että sen lisäpöytäkirjaan kirjatun tavoitteen kanssa, jonka mukaan YK:n kautta ohjattavaa rahoitusta tulisi nostaa 30 prosenttiin kehitysyhteistyömäärärahoista. Valtion ensi vuoden budjetissa tulisi sitoutua hallitusohjelman kirjaukseen ”nostaa tehokkaiksi ja tuloksellisiksi todettujen YK-järjestöjen ja muun monenkeskisen kehitysyhteistyön rahoitusta Suomen painopistealueisiin keskittyen.” YK-järjestöt edistävät kaikkia Suomen kehityspolitiikalle asetettuja tavoitteita ja painopisteitä. YK ja sen alajärjestöt ovat viime vuosina uudistuneet ja tiivistäneet merkittävästi yhteistyötään sekä kansainvälisten arvioiden mukaan parantaneet vaikuttavuuttaan ja lisänneet avoimuuttaan.

2. Monenkeskisen kehitysyhteistyön taloussuunnittelun ja -seurannan hyvää hallintoa on parannettava

- Monenkeskisen rahoituksen kokonaiskuvaa on selkiytettävä talousarviossa. Hyvän julkisen taloudenpidon näkökulmasta on haitallista, ettei budjetin ja vuosiraporttien perusteella ole mahdollista muodostaa kattavaa kokonaiskuvaa Suomen monenkeskisestä rahoituksesta.
- Budjetointia tulisi kehittää siten, että kokonaisrahoitus monenkeskisille järjestöille on läpinäkyvämpää ja että tietoa rahoituksen kohdentumisesta sekä jakaantumisesta yleisrahoitukseen ja korvamerkittyyn rahoitukseen on paremmin saatavilla (Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomuksen 6/2017 suositukset).
- Talousarvioesitykseen tulisi sisällyttää myös järjestökohtaiset rahoitusosuudet monenkeskisen kehitysyhteistyön osalta (Ulkoasianvaliokunnan lausunto UaVL 2/2019 vp).

- Monenkeskistä rahoitusta ohjaavia vaikuttamissuunnitelmia on kehitettävä. Suomen monenkeskistä vaikuttamistyötä arvioivan UM:n evaluaatioraportin 2020/3A mukaan Suomen järjestökohtaiset vaikuttamissuunnitelmat eivät ole merkittävästi vaikuttaneet monenkeskisen vaikuttamisen toteutumiseen käytännössä. Näitä työkaluja tuleekin kehittää yhdessä vaikuttamisen kohteena olevien järjestöjen kanssa tuloksellisen yhteistyön varmistamiseksi.

3. Ulkoministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen määrärahaa ei tule laskea

- Kiinnitämme huomiota myös 100 000 euron suuruiseen leikkaukseen kansainvälisen yhteistyön, konfliktinehkäisyn sekä rauhanvälityksen ja ihmisoikeuksien saralla työskentelevien järjestöjen avustuksiin (momentti 24.90.50). Näillä järjestöillä on tärkeä rooli Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteutuksessa, sillä ne edistävät sääntöpohjaista kansainvälistä yhteistyötä, konfliktinehkäisyä ja rauhanvälitystä sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa.
- Kun muita järjestöjen tukikanavia - kuten ohjelma- ja hanketukea - on pidennetty nelivuotiseksi, tältä momentilta rahoitusta haetaan edelleen vuosittain. Avustusten ennustettavuus ja pitkäjänteisyys on tärkeää myös tämän momentin toiminnan laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseksi sekä hallinnon keventämiseksi. Hallitusohjelman lisäpöytäkirjan tavoitteena oleva selvitys ulko- ja turvallisuuspolitiikan kentällä toimivien kansalaisjärjestöjen ja erillissäätiöiden toimintaedellytyksien toteutumisesta tulisi käynnistää ja laatia suunnitelma toimintaedellytysten turvaamiseksi.

10.9.2020

Suomen Pakolaisapu

Suomen UNICEF

UN Women Suomi

YK-liitto