Suomen UNICEFin muutosehdotukset perusopetuksen perusteluonnoksiin 19.5.2014

Suomen UNICEF ry on jättänyt kommentit sähköisesti OPS 2016 –sivuston kautta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnostekstiin. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen asiantuntijajärjestönä Suomen UNICEF ry on nostanut ensisijaiseksi tavoitteeksi perusopetuksen OPS-uudistuksessa lasten ihmisoikeuskasvatuksen toteutumisen. Sähköisten kommenttien lisäksi Suomen UNICEF ry antaa tarkemmat perustelut Opetushallitukselle tässä lausunnossa. Näin pyrimme huolehtimaan siitä, että kansainvälisten sopimusten velvoitteet lasten ihmisoikeuskasvatuksessa tulisivat jo perustetekstissä niin lävistävästi mukaan, että se itsessään ohjaa johdonmukaisesti lasten ihmisoikeuskasvatuksen paikallisten opetussuunnitelmien sisältöihin.

Kiitämme opetus- ja kasvatusviranomaisia siitä, että tekstiluonnoksessa on jo mainintana monessa kohdassa ”ihmisoikeuksien kunnioittamisen kehittäminen ja niihin tutustuminen”. Vieläpä siten, että sekä ala- että yläkoulua koskevissa osioissa viitataan YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja yläkoulun osiossa tärkeiksi mainitaan Ihmisoikeuksien julistuksen lisäksi ainakin Euroopan ihmisoikeussopimus, sillä yläkouluikäisille syvempi taloudellis-, sosiaalis- sivistyksellisten oikeuksien käsittely on jo tarpeen.

OPS 2016 luonnostekstit nostavat myös esille kaikissa osuuksissa koko ns. globaalikasvatukselle tuttua osallistavaa, vastavuoroista kasvatusotetta, pyrkien näin ohjaamaan koulun toimintakulttuuria ja siinä olevia rakenteita muuttumaan ihmisoikeuksia paremmin huomioon ottaviksi.  Tärkeä osa ihmisoikeuskasvatuksestahan toteutuu nimenomaan koetun toimintamallin ja toimintakulttuurin kautta – vieläpä niin, mitä pienempiä oppilaat ovat sitä enemmän puhunnan sijaan he oppivat malleista, kokemastaan ja näkemästään  (Ihmisoikeuskasvatus- ja koulutus Suomessa (2014), s.74-83, Child Rights Education –toolkit (2014))

Iloisia olemme myös siitä, jos perusopetuksen perustetekstin sähköiseen versioon tulee linkkejä tukimateriaaleihin, joiden toivomme olevan selkeästi jäsennettyjä kasvatuksen osa-alueittain.

Olemme koonneet tähän ne asiat, jotka olemme jo syöttäneet sähköisen palautelinkin kautta perusteluineen (keskeiset muutokset ja lisäykset alleviivattu):

Perusteluonnos luvut 1-12

Kohdassa 1.1 (s.5)  ”Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma” toisen lauseen ehdotamme muutettavaksi muotoon: Ohjausjärjestelmän muodostavat YK:n lapsen oikeuksien sopimus, perusopetuslaki ja –asetus, valtioneuvoston asetukset, opetussuunnitelman perusteet sekä paikallinen opetussuunnitelma ja siihen perustuvat lukuvuosisuunnitelmat. Alaviitteeksi YK:n lapsen oikeuksien sopimus (art.28 ja 29).

Kohdassa 2.1. (s.9) ”Opetuksen järjestämistä koskevat periaatteet” viimeisen kokonaisen lauseen ehdotamme muutettavaksi muotoon: Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka edellyttävät jokaisen lapsen kohdalla huolehdittavan oppimisesta, vastuulliseen ihmisyyteen kasvattamisesta ja oikeudesta ihmisoikeuskasvatukseen. Alaviitteeksi Yleissopimus taloudellisista, sivistyksellisistä ja sosiaalisista oikeuksista (art.13) ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus (art.29, 42).

Kohdassa 3.2 (s.13) ”Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet”  ensimmäisen lauseen ehdotamme muutettavaksi muotoon: Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnallisista tavoitteista säädetään perusopetuslaissa sekä tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Alaviite YK:n lapsen oikeuksien sopimus (art.29).

Perustelut: YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) on velvoittava asiakirja, johon Suomen valtio on sitoutunut. Siten Suomi on myös sitoutunut huolehtimaan sopimuksesta tiedottamisesta niin lapsille kuin aikuisille (art.4, 42, 44) ja vieläpä tietyin laatuvaatimuksin (art.17, 29).  Lapsen oikeuksien sopimus tulee siis mainita erikseen ohjaavana asiakirjana, koska kansallinen perusopetuslaki asetuksineen sekä muut mainitut asiakirjat eivät mainitse selkeästi ihmisoikeuskasvatusta ja siihen sisältyvää ihmisoikeuksien tuntemista nimenomaan keinona - siten kuin lapsen oikeuksien sopimuksen artiklassa 29 (1b) tarkoitetaan - päästä niin perusopetuslaissa, perusopetuksen perusteissa (POPS) kuin itse sopimuksen artiklassa 29 mainittuihin tavoitteisiin, valmistaa lasta ”vastuulliseen elämään vapaassa yhteiskunnassa ymmärryksen, rauhan, suvaitsevaisuuden, tasa-arvon ja kaikkien kansakuntien, etnisten, kansallisten ja uskonnollisten ryhmien sekä alkuperäiskansoihin kuuluvien henkilöiden välisen ystävyyden hengessä."

Artiklaa 29 avataan YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentissa nro 1, General comments no1 ”Aims of education” (2001), jossa s. 2-5 koulutuksen ja kasvatuksen tavoitteiden todetaan linkittyvän lapsen oikeuksiin “ These aims, set out in the five subparagraphs of article

29 (1) are all linked directly to the realization of the child’s human dignity and rights… The aims are: the holistic development of the full potential of the child (29 (1) (a)), including development of respect for human rights (29 (1) (b).”

Opetus-  ja kulttuuriministeriön oman selvityksen (2010) otsikossa  ” Oikeuksista on vähän käyttöä ihmisille, jos he eivät tiedä niistä”  tiivistyy, että lapset ja nuoret eivät voi voimaantua tavoitteiden mukaisiksi aktiivisiksi kansalaisiksi ja  oikeuksiensa haltijoiksi, tietoisiksi, vastuullisiksi subjekteiksi elleivät he vähitellen kasvu- ja kehitysympäristön toimintamalleissa ja  ihmisoikeuskasvatuksen keinoin  sisäistä heille relevantteja ihmisoikeussopimuksia. Voimaan-tumisen vaatimus korostuu YK:n  lapsen oikeuksien komitean yleiskommentissa  nro. 1 ”Aims of education” (2001) s. 2  ”.. it [Art.29]  also insists upon the need for education to be child-centred, child-friendly and empowering, and it highlights the need for educational processes to be based upon the very principles it enunciates” (ja myös kohta 14 ja 20).

Yleiskommentin nro 1 sivulla 5 kohdassa 15 todetaan myös selkeästi, että ihmisoikeus-kasvatuksen tulee toteutua sopimuksen hyväksyneen maan koulutuksen sisällöissä ja toimintakulttuurissa: ” Human rights education should provide information on the content of human rights treaties. But children should also learn about human rights by seeing human rights standards implemented in practice whether at home, in school…”. (ks. myös kohdat 19, 22, 23). Ihmisoikeuskeskuksen selvityksen julkaisutilaisuudessa 14.2.  professori Elina Pirjatanniemi totesi, että juridisesti on perusteltavissa, että ihmisoikeuskasvatus on sinällään ihmisoikeus (ks. myös . s. 36 Ihmisoikeuskasvatus- ja koulutus Suomessa (2014)).

Suomen perusopetuslaki ja sitä koskevat asetukset sekä perusopetuksen perusteluonnoksen versio 15.4.2014 eivät vielä ohjaa opetusta, kasvatusta ja koulutusta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen (art. 29) määritelmän mukaisesti. Paikallisilla koulutuksen järjestäjillä ja opettajilla on paljon pedagogista päätösvaltaa, ja ilman esitettyjä muutoksia ei ole takeita ihmisoikeus-kasvatuksen kunnollisesta toteutumisesta. Kun ihmisoikeuskasvatus saadaan näkymään myös sisällöissä, se tulee kirjatuksi paikallisiinkin opetussuunnitelmiin ja useisiin oppiaineisiin niin, että ihmisoikeuskasvatukseen käytetään aikaa riittävästi. Lisäksi sen ollessa useamman oppiaineen alla pienennetään riskiä, että toteutus jää yksittäisen opettajan mielenkiinnon tai innostuneisuuden varaan.

Perustetekstissä mainittujen osaamisalueiden yhteys ihmisoikeuskasvatukseen

Perusopetuksen tavoitteeksi luonnostekstissä luvuissa 1-12 (s.14-20) määritellään laaja-alaisen osaamisen osa-alueet kuten  monilukutaito (L 4), johon läheisesti liittyy ajattelun ja oppimaan oppimisen (L 1)  taidot kutenpohdinta/reflektointi, arvioiminen, arvottaminen, perusteleminen, kriittinen ajattelu, ilmiöiden jäsentäminen ja tunnistaminen, oppimaan oppiminen eli  itsensä ja itsessä vaikuttavan tiedostaminen  (luokka-astekohtaisissa perusteluonnoksissa 1.-2. luokkia koskien s.4-5, luokkia 3.-6. koskien  s.7 ja luokkia 7.-9.  koskien s.  3-6.).  Näiden osa-alueiden suhdetta ihmisoikeuskasvatukseen tulee vahvistaa.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L 2) luokkia 1-2  koskevan osion  (s.4)  nimi tulisi muuttaa muotoon ”Kulttuuri- ja ihmisoikeusosaaminen, vuorovaikutus sekä ilmaisu”. Osiossa todetaan, että lapsille luodaan perusteita siitä, mitä kaikkea on ”toisten ystävällinen kohteleminen”. Eri vakaumusten tai kulttuurien piirissä ystävällinen kohteleminen saattaa määrittyä monin eri tavoin ja monikulttuurisuuskasvatus käsitetään usein erilaisten kulttuurien ja tapojen esittelynä ilman, että siinä käsitellään ihmisoikeussopimuksiin kerättyjä ihmiselämälle tärkeitä osa-alueita. Perusopetuslaissakin mainittujen tavoitteiden ”ihmisyyteen kasvu tai ihmisoikeuksien kunnioittaminen” toteutumiseksi tarvitaan nimenomaan ihmisoikeuskasvatusta. Tästä on huomautettu jo 2010  opetus- ja kulttuuriministeriön raportissa  Oikeuksista on vähän käyttöä ihmisille, jos he eivät tiedä niistä (2010) s. 21-24. Lisäksi on tärkeä huomioida, että varhaiskasvatus-  ja alkuopetusikäisenä asenteet muodostuvat voimakkaasti oman yhteisön katsomuksen tai kulttuurin piirissä ja siksi yleissivistävän peruskoulun tulisi pyrkiä varmistamaan, että ihmisyyden perusasioista muodostuu lasten ihmisoikeus-kasvatuksen kautta peruskoulun kuluessa  tarpeeksi laaja ajattelupohja lapselle, jotta lapsi saa maailmankansalaisen valmiudet kohdata moninaisuutta.

Jotta ihmisoikeuskasvatuksen laaja-alainen osaaminen ja ihmisoikeuskasvatus oppiaineet lävistävänä kokonaisuutena voivat johdonmukaisesti toteutua, ehdotamme perusopetuksen perusteluonnoksen luokkatasokohtaisiin teksteihin seuraavia muutoksia:

Perusteteksti 1.-2. luokat

Kohdassa 13.2. (L 2)  muutetun otsikon   "Kulttuurinen ja ihmisoikeusosaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu" alle tulisi lisätä  lauseen "Oppilaita ohjataan tuntemaan ja arvostamaan oman perheensä ja sukunsa perinteitä ja huomaamaan, että muilla perheillä voi olla toisenlaisia toimintatapoja ja perinteitä." jälkeen seuraavaa: ”ja vaikka ne näyttävät erilaisilta synnyttyään eri aikoina ja eri olosuhteissa, tutkitaan niitä samoista ihmisyyden perustarpeista nousseina ilmauksina, peilaten niitä ikäkaudelle relevantteihin ihmisoikeussopimuksiin, joissa elämän perushyviä asioita on kerättynä.” Tämä siksi, että pienenä lapset hyvin voimakkaasti muodostavat ennakkoasenteita, joita kasvuyhteisö vain voimistaa, ellei havaittua pureta johonkin yleisinhimilliseen.  L 2-kohdan ensimmäisen kappaleen viimeinen lause siirretään täydennyslauseen perään muodossa: "Näin oppilaita ohjataan tutustumaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen pääperiaatteisiin."  Siten lause ei jää irralliseksi ja ohjaa lapsen oikeuksien käsittelyyn muuhun sisältöön nivoutuvana ja eheyttävänä. Lisäksi ohjataan pääperiaatteiden käsittelyyn ikätasolle 1.-2.luokat sopivalla tavalla eikä liian teoreettisesti.

Äidinkieli 1.-9.luokat

Kohdassa äidinkieli ja kirjallisuus ”Oppiaineen tehtävä” korostaisimme kielen ja viestien sosiokulttuurista luonnetta. Tarkentaisimme lausetta: "Mediakasvatus tähtää mediasisältöjen tulkitsemiseen ja tuottamiseen ja median ymmärtämiseen sosiokulttuurisena ilmiönä." sekä lisäisimme perään: "Toiminnalliseen mediakasvatukseen liittyy erityisesti lasten ihmisoikeuskasvatus, jolla luodaan käsitystä sanan- ja ilmaisunvapaudesta sekä luodaan perusteita kriittisyydelle, ihmisten väliselle vuorovaikutukselle ja viestinnälle, jossa ei sorruta ali- tai ylilyönteihin.

Kohdassa "Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 1–2" ehdotamme lisättäväksi lauseeseen: "Draamaa integroidaan kirjallisuuteen ja muihin oppiaineisiin, esim. musiikkiin, liikuntaan ja ympäristöoppiin sekä käytetään keinona tutustua lapsen oikeuksien sopimukseen, jotta vuorovaikutuksen ja viestinnän perusvalmiudet vahvistuvat.” Katsomusaineiden lisäksi äidinkielellä on sisältönsä "draama" ja tavoitteidensa vuorovaikutus, viestintä, ilmaisu vuoksi parhaat mahdollisuudet toteuttaa ikätasolle sopivalla toiminnallisella ja leikinomaisella tavalla laaja-alaisessa osaamisessa (L 2) mainittua "Tutustumista lapsen oikeuksien sopimuksen pääperiaatteisiin". Lisäksi ehdotamme, että keskeiseksi sisältöalueeksi 1-2 luokkalaisille kohdassa S1 tulee lause: "Osallistutaan draaman sekä muiden vuorovaikutusharjoitusten ja keskustelujen avulla satujen, tarinoiden, lorujen, tietotekstien, mediatekstien, pelien sekä lapsen oikeuksien sopimuksen kautta inhimillisen vuorovaikutuksen käsittelyyn."

Jotta yhteys alakoulun puolelle ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin säilyy, ehdotamme 7.-9. luokkien äidinkielen kohtaan ” Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9” lausetta: ” Draamaa integroidaan eri sisältöalueiden, erityisesti kirjallisuuden ja ihmisoikeuskasvatuksen sekä muiden oppiaineiden opetukseen.”

Draamaa koskevan tekstikohdan kautta voidaan ohjata, ettei vielä 7.-8.luokilla siirrytä yksinomaan teoriapainotteisesti käsittelemään ihmisoikeuksia. Koska äidinkielessä tehtävänä on joka tapauksessa tutustua draaman keinoihin ilmaisun ja vuorovaikutuksen osana, ihmisoikeusnäkökulma ei tule oppiaineeseen ”ylimääräisenä” rasittaen sitä liikaa.

Ympäristö- ja terveystieto 1.-9. luokat

Ympäristöopissa 3.-6. luokkia koskien kohtaan S3 "Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan" ennen viimeistä lausetta voisi lisätä lauseen "Erityisesti kulttuureita tai erilaisia tapoja käsiteltäessä on tärkeää rakentavasti peilata niitä lapsen oikeuksien sopimuksessa mainittuihin ihmisyyden perustarpeisiin ja elämän perushyviin asioihin."

Kohtaan S4 ehdotamme seuraavaa lausetta: "Erilaisten ympäristöjen merkitystä havainnoidaan myös hyvinvoinnin näkökulmasta peilaten ympäristöä ikätasolle relevanttiin ihmisoikeussopimukseen kuten lapsen oikeuksien sopimuksiin."

Terveystiedossa (7.-9.luokat) Oppiaineen tehtävä – kohdassa ihmisoikeuskasvatus tulisi olla huomioitu seuraavanlaisilla lauseilla: ”Keskeistä on ohjata oppilaita ymmärtämään terveyttä voimavarana jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa käsittelemällä asioita mm. ihmisoikeussopimuksiin koottuihin elämän perushyviin asioihin peilaamalla. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunteminen on oleellista tietoa ihmisen perustarpeista ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä yläasteella olevalle itselleen juuri nyt että tulevaa vanhemmuuttakin ajatellen.”
Lisäksi terveystiedon (7-9) keskeiseksi sisältöalueeksi S1 tulisi kirjata kolmannen lauseen jälkeen seuraavasti: ”YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta ja muista keskeisistä ihmisoikeussopimuksista katsotaan, mitä asioita ne nostavat esille ihmisen hyvinvointiin liittyen.”

Uskonto 1.-9. luokat

Uskonnossa 1.-2. luokilla toivomme, että sisällössä S3 ”Hyvä elämä” olisi lause: ”Pohditaan yhdessä oppilaiden kanssa, mitä asioita hyvään elämään tarvitaan ja tutkimalla YK:n lapsen oikeuksien sopimusta todetaan, että niitä on ihmiskunta jo kerännyt sopimukseksi.”

Uskonnossa luokille 3-6 ensimmäisen kappaleen lopputekstin muuttaisimme muotoon "Opetuksessa perehdytään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin, rituaaleihin ja tapoihin, peilaten uskonnossa esiintyviä elämänohjeita YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen kerättyihin elämän perushyviin asioihin." Lisäksi tekstiluonnoksessa tämän kohdan viimeisen kappaleen ensimmäinen lause olisi hyvä saada muotoon: "Opetuksessa käsitellään lapsen oikeuksia yksittäin, mutta myös useamman toisiinsa vaikuttavien oikeuksien ryhminä sekä yksilölle niistä muodostuvaa vastuuta."

Luokkatasolla 3-6 uskonnon S3 sisältöjä koskeva lause olisi hyvä kuulua: "Sisältöjen tulee avata... mahdollistaa tutustuminen eri uskontojen ja katsomusten yhteisiin eettisiin käsityksiin ja ihmisoikeuksiin, erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen."

Kuudennen luokan päättöarvioinnin taulukossa T1 tavoiteteksti olisi hyvä kuulua: "auttaa oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon... ja kertomuksiin, keskeisiin oppeihin sekä peilaamaan niissä esitettyjä elämänohjeita ihmisoikeuksiin, erityisesti lapsen oikeuksien sopimukseen." Ja taulukon "Hyvä arviointi" T1-kohdassa muuttuisi muotoon: "...välisiä suhteita löytäen yhteyksiä myös uskonnon ja ihmisoikeuksien välillä" ja T9 tavoitetekstiin seuraava lisäys: "...osaa kertoa esimerkkejä ihmisoikeuksista ja ilmaisee käytöksellään kykenevänsä yhdenvertaiseen ja kunnioittavaan suhtautumiseen katsomuksia kohtaan arkielämässä."

Nämä muutokset ja korostukset siksi, että huomataan uskontojen elämänohjeiden olevan hy-vin yhdensuuntaisia ihmisoikeussopimusten kanssa, jolloin kokemus kuulumisesta yhteiseen ihmiskuntaan eikä vain omaan ryhmään voimistuu. Ajattelun perustaksi muodostuu yhteinen käsitys hyvästä. Lisäksi ihmisoikeussopimukset tulisivat tutummiksi ja niissä sanottu oikeus uskonnon- ja ajatuksenvapauteen liittyen tietysti ilmaisunvapauteen ja eettisen ajattelun kehittymiseen tukien kaikkia laaja-alaisen osaamisen L1-L7 osa-alueita sekä uskonnon tavoitteita T7 ja T9-T12.

Elämänkatsomustieto 1.-9. luokat

Luokkien 3-6 päättöarviointitaulukon kohdassa T 9 olevaan lauseeseen tulisi lisätä: "ohjata oppilas tuntemaan YK:n yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen perustuvaa ihmisoikeusetiikkaa, erityisesti lapsen oikeuksien sopimuksen avulla ja ohjata huomaamaan, että sopimukset ovat lainvoimaisia".  Taulukossa osaamisen kohdalle tulisi lisäys: ”Oppilas osaa kuvata joitakin keskeisiä asioita ihmisoikeusetiikasta sekä ymmärtää ja osaa kertoa esimerkkejä lasten oikeuksista sekä tietää ihmisoikeussopimusten velvoittavuuden sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen roolin”.  Alakoulunkin puolella ihmisoikeuskasvatuksessa tulisi vähitellen muodostua käsitys sopimusten velvoittavuudesta ja mitä oikeusturvakeinoja on olemassa tai miten ihmisoikeuksien toteutumista valvotaan.

Kohdassa "Elämänkatsomustieto 7-9" muuttaisimme viimeisen lauseen muotoon: "Oppilasta tuetaan omakohtaisten hyvän elämän mallien löytämisessä erityisesti ihmisoikeussopimuksiin tutustumisen kautta". Opetuksen tavoitteita 7-9 luokilla koskevan taulukon kohta T 7 muutetaan muotoon: "Ohjata oppilasta ymmärtämään omat ja toisten oikeudet siten, että hän  voimaantuu itse puolustamaan ja edistämään näitä oikeuksia elämässä niin, että toimii vastuullisesti hyväksyen moninaisuuden."Pelkkä ymmärtäminen ja passiivinen - valta-asetelman sisältävä hyväksyminen ei riitä. Tässä tarvitaan intentionaalista arvokasvatusta ihmisoikeuksista.  Vastaavasti taulukon kohtaan T 11 lisätään "...sekä ohjata oppilasta itse toteuttamaan, puolustamaan ja edistämään näitä omassa elämässään." Ilman tätä lisäystä, tavoite jää vain tiedon tasolle. Ihmisoikeuskasvatuksen tavoitteena on myös ihmisoikeuksia tukeva ja edistävä käyttäytyminen.
Kohdassa S1 lisätään lauseen loppuun ihmisoikeuksiin peilaaminen seuraavasti: "...sekä arvioidaan katsomusvapauden ja yhdenvertaisuuden toteutumista erilaisissa yhteiskunnissa ihmisoikeuksiin peilaten."

Päättöarviointitaulukossa (7-9) kohta T11 muutettaisiin muotoon: "Oppilas tietää tärkeimmät ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvät käsitteet sekä pystyy arvioimaan ja soveltamaan niitä osoittaen valmiuksia itse toimia omien ja toisten ihmisoikeuksien toteutumisen puolustajana, tukijana ja edistäjänä."  Yläkoululaisilla voisi jo arviointiin sisällyttää enemmän taidon arviointia, ei vain tiedollista mittaamista. Tavoitteena on, että oppilaalla on valmiudet itse toimia omien ja toisten ihmisoikeuksien toteutumisen havainnoitsijana, puolustajana, tukijana ja edistäjänä.

Yhteiskuntaoppi 1.-9. luokat

Yhteiskuntaopissa (4.-6.luokat) sisältöalueessa S2 ehdotamme lausetta: " Opetuksessa paneudutaan yhteisön jäsenen oikeuksiin ja velvollisuuksiin ihmisoikeussopimuksiin, erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen peilaten.”

Kohdassa "oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet (4.-6. luokat) olisi hyvä ohjata heti lauseessa numero kaksi: " Mahdollisimman osallistavissa tilanteissa saadaan kokemuksia ihmisoikeuksien toteutumisesta ja näin tehdään samalla ihmisoikeuskasvatusta." Ihmisoikeuskasvatus on niin keskeistä yhteiskuntaopissa, että on syytä tuoda esille, että monet koulun osallistavat toiminnot ovat jo yhteiskuntaoppia ja siihen liittyvää ihmisoikeuskasvatusta. Demokratiakin tarvitsee pysyäkseen toimivana ihmisoikeuskasvatusta vrt. OTK, syrjintälautakunnan sihteeri Juhani Kortteisen blogi 23.4.2014 Valtiosääntöseuran ajankohtaispalstalla ja Johanna Suurpään kirjoitus Minedussa 17.1.2013 "Demokratiaa, mutta millaista?"

Koska ihmisoikeussopimukset tukevat laaja-alaisen osaamisen tavoitteita (L1-L7), monia oppiainekohtaisia tavoitteita sekä arvoja, joita demokratiankin avulla varjellaan, tulisi päättöarviointitaulukossa kohdassa T 7 olla samankaltainen tavoite kuin elämänkatsomuksessaT9:
” ohjata oppilasta havainnoimaan demokraattista oikeusvaltiota perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta erityisesti lapsen oikeuksien sopimuksen kautta ja ohjata huomaamaan, että sopimukset ovat lainvoimaisia”. Vastaava osaaminen taulukossa olisi:

”Oppilas tunnistaa ja osaa kuvata esimerkkejä lapsen oikeuksien sopimuksissa mainittujen perus- ja ihmisoikeuksien yhteydestä demokraattisessa oikeusvaltiossa esiintyviin toimintatapoihin (yleinen äänioikeus vs. yhdenvertaisuus). Lisäksi oppilas osaa kertoa esimerkkejä lasten oikeuksista sekä hahmottaa ihmisoikeussopimusten lainvoimaisuuden sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen roolin.”

Tämä tavoite sopisi tähän loppuarviointiin, sillä ihmisoikeudet ovat yhteiskuntaoppiin oleellisesti liittyvä asia ja kaikille oppilaille – ei vain elämänkatsomustietoa lukeville - tulisi vähitellen muodostua käsitys sopimusten lainvoimaisuudesta ja mitä oikeusturvakeinoja on olemassa tai miten ihmisoikeuksia valvotaan. Uskontoon 3-6 tämä tavoite ei niinkään sovi, mutta tässä yhteiskuntaopin kautta tulisi huolehdittua, että oppilasryhmät ovat tavoitteenasettelussa yhdenvertaisessa asemassa.

Historia 1.-9. luokat

Historian (4-6) sisällössä S3 ”Keskiaika” ehdotamme lausetta muokattavaksi: ”Perehdytään senaikaiseen maailmankuvaan ihmiskäsityksineen sekä idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin sekä niiden vaikutuksiin eri ihmisryhmille tutustuen aikakauden lapsen elämään lapsen oikeuksien sopimukseen peilaten.” Lapsen oikeuksien sopimusta voidaan käyttää työvälineenä, jolla saadaan esiin selvästi, kuinka erilaisen ihmiskäsityksen pohjalta tuon ajan yhteiskunta rakentui.

Päättöarviointitaulukossa (4-6) kohtaan T5 ”Historiallisen empatian hallitseminen” ehdotamme muokkausta: ”Ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja  ja tuoda esiin, että toimintaan vaikuttaa ajalle tyypillinen ihmiskäsitys”. Näin taulukon ”Hyvä osaaminen” kohtaan tulisi: ” Oppilas pystyy eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja nimeämään tämän toiminnan motiiveja, erityisesti osaten peilata lapsen asemaa jonain historiallisena aikana lapsen oikeuksien sopimuksessa mainittuihin elämän perushyviin asioihin.”

Keskeisissä sisällöissä (7-9) ehdotamme kohtaa S2 muotoon: "Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja seurauksiin, ihmisoikeussopimusten ja niiden sisältöjen synnyn historiaan sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan."

Kohtaa S5 "Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen" muuttaisimme seuraavasti: "Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria ihmisoikeussopimuksissa määriteltyyn hyvinvointiin sekä kunakin aikana vallinneisiin käsityksiin ja realiteetteihin peilaten.” Tässä olisi tärkeää ottaa myös hyvinvointiyhteiskunnan arvolähtökohdat ja yhteys ihmisoikeuksiin ja demokratiaan. Mitä tarkoittaa "hyvinvointi", "hyvinvointiyhteiskunta".

Näillä muutoksilla huolehdittaisiin, että lasten ihmisoikeuskasvatus ei tule "uutena" erillisenä sisältönä opetussuunnitelmiin, vaan tulee käsiteltyä arkielämälähtöisesti luonnollisena osana montaa oppiainetta huolehtien siitä, että oppilaille kehittyy vähitellen jäsennyskehikko, jossa kaikki tasapainoiselle ihmiselämälle oleellisiksi todetut osa-alueet on huomioitu. Lisäksi näin minimoidaan riskiä, että ihmisoikeuskasvatus jäisi vain yhden opettajan innostuksen tai mielenkiinnon armoille. Näin toimeenpantaisiin Eduskunnan alaisuudessa toimivan Ihmisoikeuskeskuksen raportissa  Ihmisoikeuskasvatus ja –koulutus Suomessa (2014)  esitettyä toimenpidettä 2 (s. 48-49), että Ihmisoikeuskasvatuksen ja koulutuksen toimeenpano on kirjattava koulutusala- ja astekohtaisiin opetussuunnitelman perusteisiin” ja  ”Koulutusala- ja koulutusastekohtaisesti on määriteltävä ihmisoikeuskasvatukselle ja koulutukselle sitovat ja kunkin koulutusalan erityistarpeet huomioivat minimisisällöt.

Suomen UNICEF ry

Inka Hetemäki

Vaikuttamis- ja ohjelmatyön johtaja

Ari Paloniemi

Kotimaan vaikuttamistyön asiantuntija
Lasten ihmisoikeuskasvatus