Usein kysytyt kysymykset

Työmme rahoitetaan vapaaehtoisin lahjoituksin tavallisilta ihmisiltä, yrityksiltä ja eri maiden hallituksilta. UNICEF ei saa rahoitusta YK:lta. 

Voit lukea lisää taloudestamme täältä. 

Jokaisesta lahjoitetusta eurosta menee 76 senttiä UNICEFin työhön Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja 24 senttiä keräysten toteuttamiseen ja hallintoon (vuoden 2023 luvut).   

Ammattimaiseen apuun liittyy aina kuluja. Hallintoa tarvitaan siihen, että voidaan varmistaa, että lahjoitetut varat menevät luotettavasti ja tehokkaasti sinne, minne niiden kuuluukin. Hallinto vastaa esimerkiksi työn suunnittelusta, seuraamisesta ja vaikuttavuuden arvioinnista. Hallintokuluihin menevät niin työntekijöiden palkat kuin tilavuokratkin. Myös varojen kerääminen maksaa. Teemme esimerkiksi markkinointikampanjoita, jotta ihmiset saavat tietää avun tarpeesta ja reagoisivat siihen. Lisäksi esimerkiksi operaattorit laskuttavat pienen siivun tekstiviestilahjoittamisesta. 

Tarkemmin talouteemme voi tutustua täällä ja vuosikertomuksessamme.  

Ammattimaiseen apuun liittyy aina kuluja. Hallintoa tarvitaan siihen, että voidaan varmistaa, että lahjoitetut varat menevät luotettavasti ja tehokkaasti sinne, minne niiden kuuluukin. Hallinto vastaa esimerkiksi työn suunnittelusta, seuraamisesta ja vaikuttavuuden arvioinnista. Sellainen toiminta, jossa ei ole hallintoa, on hyvin riskialtista. Hallintokuluihin menevät niin asiantuntevien työntekijöiden palkat kuin tilavuokratkin. Myös varojen kerääminen maksaa. Teemme esimerkiksi markkinointikampanjoita, jotta ihmiset saavat tietää avun tarpeesta ja reagoisivat siihen. Lisäksi esimerkiksi operaattorit laskuttavat pienen siivun tekstiviestilahjoittamisesta.  

Suomen UNICEF ohjaa saamansa lahjoitustuotot kansainväliselle UNICEFille, jonka kautta apu menee tehokkaasti perille kohdemaihin. Se, miten nopeasti lahjoitusvarat otetaan käyttöön auttamaan maailman lapsia, riippuu hieman lahjoituskohteesta. 

Hätäapukeräyksen alkaessa siihen lahjoitetut varat ohjataan eteenpäin mahdollisimman pian. Sen jälkeenkin hätäapuun annetut lahjoitukset toimitetaan eteenpäin aina tarpeen mukaan, jotta apua saadaan perille nopeasti.  

UNICEFin pitkäjänteisempää työtä tukevaan Lastenrahastoon tehdyt lahjoitukset puolestaan tilitetään vuosittain tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. 

UNICEF on perustettu toisen maailmansodan jälkeen auttamaan lapsia ja tuolloin suomalaiset lapset olivat ensimmäisten joukossa, jotka saivat apua UNICEFilta.

Tänä päivänä teemme yhteistyötä Suomen viranomaisten ja päättäjien kanssa, jotta he tekisivät päätöksiä ja politiikkaa, jotka edistävät lapsen oikeuksia ja hyvinvointia Suomessa. Autamme päättäjiä esimerkiksi arvioimaan lakien ja päätösten vaikutuksia lapsiin, ottamaan lapset huomioon kuntien ja valtion budjetoinnissa sekä osallistamaan heitä päätöksentekoon.

Autamme myös suomalaisia yrityksiä edistämään lapsen oikeuksia osana liiketoimintaansa ja teemme koulujen kanssa yhteistyötä, jonka avulla lapset oppivat oikeuksistaan.

Yksi konkreettinen työn muoto Suomessa on UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli, jonka avulla kunnissa voidaan varmistaa, että lapsen oikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin kunnan jokaisen lapsen arjessa. Esimerkiksi mallissa mukana oleva Jyväskylä muun muassa puolitti iltapäivätoiminnan maksut pienituloisille perheille ja vapautti toimeentulotukea saavat ja lastensuojelun asiakkaana olevat perheet maksuista kokonaan, koska kaupunki koki toiminnan niin merkitykselliseksi, että se halusi turvata sen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville lapsiryhmille.

UNICEFin kautta me emme valitettavasti kerää Suomesta vaate- tai muita tavaralahjoituksia ulkomaille vietäväksi.  

Syynä tähän ovat esimerkiksi kulut, joita syntyisi tavaroiden varastoinnista, lajittelusta, mahdollisesta huollosta ja toimittamisesta paikan päälle (mukaan lukien tulli-, rahti- ja käsittelymaksut).  

UNICEFilla on oma hankinta- ja logistiikkakeskus Supply Division, joka vastaa ohjelma- ja hätäaputyöhön tarvittavien tarvikkeiden hankinnasta, varastoimisesta ja niiden toimittamisesta kohteisiin. Aina kuin mahdollista, tuotteet pyritään hankkimaan läheltä, mikä säästää sekä aikaa että tukee paikallista taloutta. 

Apu menee kyllä perille lapsille ja heidän perheilleen. UNICEFin työn edistymistä ja varojen käyttöä seurataan hyvin tiiviisti niin ulkoisilla kuin sisäisilläkin tarkastuksilla ja niistä on olemassa raportteja, joihin kuka tahansa voi tutustua.  

Suomen UNICEFin vuosikatsauksessa kerromme tarkasti taloudestamme, minkä verran rahoitusta olemme saaneet ja mihin se on käytetty. Kansainvälisen UNICEFin tilintarkastuskertomukset ovat saatavilla julkisina asiakirjoina United Nations Board of Auditors –sivuilla. UNICEFin kansainvälisestä avoimuusportaalista voi kuka tahansa tutkia, mille alueille ja mihin hankkeisiin varoja on käytetty ja mitä niillä on saatu aikaan.  

Kehitysyhteistyötä valvotaan, seurataan ja arvioidaan paljon enemmän kuin useampia Suomen muita yhteiskunnallisia toimintoja. Suomikin tukee rahallisesti UNICEFia, ja seuraa UNICEFin varojen käyttöä ja työn tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Suomen kehitysyhteistyön viimeisimmässä tulosraportissa 2022 todetaan, että ”kaikki Suomen pääasialliset YK-kumppanit saavuttivat pääsääntöisesti niille asetetut tavoitteet”.  

Iso osa maailman haasteista ja kriiseistä on globaaleja: niiden syyt ja seuraukset menevät valtioiden rajojen yli. Esimerkiksi ilmastokriisi on suurimmaksi osaksi seurausta rikkaimpien valtioiden toiminnasta, mutta sen seurauksista, kuten sään ääri-ilmiöiden aiheuttamasta vesi- ja ruokapulasta kärsivät eniten köyhimpien maiden asukkaat. Köyhyys ja luonnonkatastrofit taas lisäävät esimerkiksi konflikteja ja pakolaisuutta, minkä vaikutukset näkyvät myös Suomessa.

Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat molemmat näyttäneet meille suomalaisillekin konkreettisesti, miten ongelmat toisaalla vaikuttavat myös meihin suomalaisiin ja miten niihin vastaamiseksi tarvitaan yhteisiä ratkaisuja. Suomalaisten hyvinvointi onkin riippuvainen kansainvälisestä tilanteesta, koska sillä on vaikutuksia esimerkiksi kansainväliseen kauppaan ja raaka-aineiden saatavuuteen. Kehitysyhteistyön avulla voimme vaikuttaa siihen, että elämme kaikki turvallisemmassa ja vakaammassa maailmassa.  

Uudenlaiset kriisit ovat tuoneet uusia haasteita ja paikoittain myös takapakkia jo saavutetun kehityksen suhteen. Esimerkiksi ilmastokriisi ja sen aiheuttamat äärimmäiset sääolosuhteet sekä koronapandemia ja sen seuraukset ovat iskeneet pahiten köyhimpiin maihin ja lisänneet tarvetta kehitysyhteistyölle. Keskilämpötilan nousu, kuivuus, tulvat ja muutokset sateissa ovat johtaneet huonoihin satoihin ja hintojen nousuun. Ne maat, joilla on vähiten osuutta ilmastokriisiin, kärsivät sen seurauksista eniten. Köyhyys on ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin lisääntynyt ja pakolaisia on tällä hetkellä enemmän maailmassa kuin koskaan aikaisemmin.  Maailmassa on tänä päivänä myös ennätyksellisen suuri määrä isoja, pitkittyneitä konflikteja. 

Myös paljon hyvää on saatu aikaiseksi. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää.  

Maailma muuttuu kyllä paremmaksi! Tätä voi olla vaikea uskoa, sillä hyvä kehitys ei päädy uutisotsikoihin samalla tavalla kuin konfliktit ja katastrofit. Esimerkiksi alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuus on vähentynyt 51 prosenttia vuodesta 2000 ja 90 % maailman lapsista aloittaa nykyään peruskoulun. Kerromme lisää kehitysyhteistyön tuloksista täällä.

Uudenlaiset kriisit ovat kuitenkin tuoneet uusia haasteita ja paikoittain myös takapakkia jo saavutetun kehityksen suhteen. Esimerkiksi ilmastokriisi ja sen aiheuttamat äärimmäiset sääolosuhteet sekä koronapandemia ja sen seuraukset ovat iskeneet pahiten köyhimpiin maihin ja lisänneet tarvetta kehitysyhteistyölle.  

Kerromme varainhankinnastamme tarkemmin täällä.