Pelastaisitko hukkuvan lapsen?

Jos ohitamme lumihangessa makaavan vanhuksen, emmekä auta, kyseessä on heitteillejättö. Toimimme moraalisesti väärin, koska tässä tilanteessa meillä on velvollisuus auttaa.

Kun ohitamme avustusjärjestön varainhankkijan, emmekä lahjoita rahaa, emme yleensä koe toimivamme väärin.

Jos satumme lahjoittamaan, kyse on hyväntekeväisyydestä. Hyväntekeväisyyteen lahjoittaminen on hyvä teko, mutta lahjoittamatta jättämistä ei pidetä pahana.

Mutta eikö molemmissa tapauksissa ole pohjimmiltaan kyse ihmisistä, jotka tarvitsevat kipeästi apuamme? Suhtaudumme tapauksiin eri tavalla. Tässä tuntuu olevan jotain perin kummallista.

Tee ajatuskoe

Joskus on väärin olla auttamatta jopa silloin, kun siitä syntyy itselle harmia ja kustannuksia.

Filosofi Peter Singer toteaa, että ”jos voit estää jotain pahaa tapahtumasta, uhraamatta kuitenkaan jotain moraalisesti lähes yhtä tärkeää, sinun on tehtävä niin.”

Toisin sanoen, meidän on autettava, kun siitä ei koidu itselle mitään läheskään verrattavissa olevaa haittaa.

Tämän periaatteen tueksi hän esittää seuraavan ajatuskokeen:

"Matkalla töihin kävelet pienen koristelammen ohi. Huomaat, että lammessa räpiköi hukkumaisillaan oleva pieni lapsi. Katsot ympärillesi, etkä näe paikalla muita aikuisia. Voisit helposti hypätä lampeen ja pelastaa lapsen, mutta silloin myös uudet hienot vaatteesi menisivät pilalle. Mikä pahinta, myöhästyisit kokouksesta. Päätätkin, että hukkuvan lapsen pelastamisesta koituisi sinulle liikaa harmia ja jatkat matkaasi. Lapsi hukkuu."

Teitkö mielestäsi väärin?

Useimpien mielestä olisi moraalisesti kammottavaa jättää lapsi hukkumaan. Kuraantuvista vaatteista tuleva haitta ja kustannus eivät ole mitään verrattuna siihen, että lapsi saa elää.

Filosofi Singer vie tämän ajatuksen vielä pidemmälle. Kun jätämme lahjoittamatta, jätämme jonkun jossain pulaan, aivan kuin jättäisimme hukkuvan lapsen.

Jos on autettava hukkuvaa lasta, on autettava lasta myös katastrofin keskellä ja sodan armoilla. Ja aivan kuin hukkuvan lapsen kohdalla, on auttamatta jättäminen väärin silloin, kun meillä on mahdollisuus auttaa.

Näin hän haastaa perinteisen hyväntekeväisyyskäsityksen.

Auttaminen on helppoa

Uimataidottomalla ei tietenkään ole velvollisuutta hypätä lammikkoon henkensä kaupalla. Tarvitaan myös kyky ja mahdollisuus auttaa.

Singer huomauttaakin, että nykyajan teknologia tekee etäisyyksistä olemattomia ja siten rikkaissa maissa asuvilla on kyky ja mahdollisuus auttaa jopa kaukana köyhemmissä oloissa eläviä ihmisiä.

Meidän ja apua tarvitsevien välillä ei ole enää samanlaista ylitsepääsemätöntä matkaa, kuin vaikka vuosisata sitten. Nyt apu on paikalla esimerkiksi katastrofin sattuessa tunneissa.

Suomen UNICEFilla on jo 85 000 kuukausilahjoittajaa. Todennäköisesti monelle heistä ajatuskokeen hukkuvan lapsen tai köyhissä oloissa kärsivän lapsen välillä ei ole moraalisessa mielessä eroa, etäisyyksistä huolimatta.

*** 

Ryhdy kuukausilahjoittajaksi »

Otsikkokuva: Kahdeksan kuukauden ikäistä Omar Hanein Hamoud Rafikia hoidettiin tammikuussa 2019 Jemenin pääkaupungissa Sanaassa sijaitsevassa sairaalassa. UNICEFin tuella sairaalaan on perustettu lapsiystävällinen tila, jossa lapset saavat psykososiaalista tukea muun hoidon ohella. Jemenin kriisi on ollut lapsille äärimmäisen rankka. © UNICEF/UN0280851/Huwais AFP

Julkaistu: 5.12.2019

Lähteet: 

• Singer, Peter (2009). The Life You Can Save. New York: Random House.
• Singer, Peter (1972). "Famine, Affluence, and Morality". Philosophy and Public Affairs 1(3). 229–243